S.T.A.L.K.E.R: Clear Sky (PC)

16.10.2008 14:45 Tero Lehtiniemi

Viime vuoden keväällä ilmestynyt S.T.AL.K.E.R: Shadow of Cernobyl oli mielenkiintoinen, mutta valitettavan keskeneräisenä julkaistu roolipelielementeillä maustettu FPS-peli. S.T.A.L.K.E.Rin vaihtoehtoisessa aikajatkumossa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus ei suinkaan antanut puunhalaajille Ainoan ja Oikean energiamuodon vastaista propagandavälinettä, vaan tapaturma-alueesta syntyi maailman tärkein tiedeprojekti.

Clear Sky jatkaa periaatteessa edeltäjänsä linjoilla. Perusreseptiä on tällä kertaa kuitenkin maustettu uudella Faction Wars -sotajärjestelmällä. Tämän lisäksi pelin luvataan olevan kauniimpi, pidempi ja kaikin puolin parempi kuin Shadow of Chernobylin.

Clear Sky -lisänimellä jatko-osa sijoittuu itse asiassa aikaan ennen ensimmäisen pelin tapahtumia. Pelaaja on Scar-niminen, muistinsa menettänyt palkkiosoturi, jonka mystiset ominaisuudet herättävät turma-aluetta tutkivan Clear Sky -tiedemiesryhmän huomion.

Hiukan yli kymmenen tunnin mittainen juonipeli vie pelaajan Scarin menneisyyden, ominaisuuksien ja alueen mysteereiden perässä ensimmäisestä pelistä tutuilta perusalueilta aina onnettomuuspisteen ytimeen saakka. Keskimäärin puolet alueista on uusia, puolet vanhoja sovitettuna pelin aikakauteen. Matka ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen, sillä uuden Faction Wars -sotimisen hengessä pelaaja joutuu samalla keräämään suosiota ja sotimaan alueen eri ryhmittymien joukoissa.

Keskeneräisyyden vainoama

Ikävä kyllä uusi sotaominaisuus jää Clear Skyn heikoimmaksi lenkiksi. Ehdottomasti parasta antia on pelin armottoman selviytymistaistelun meininki ja survival horror -osuudet. Peli kuitenkin hylkää Shadow of Chernobylin kauhuelementtejä varsin tylysti pyssynpaukuttelun kustannuksella.

Faction Warsin tuhoksi koituu bugisuus ja epäreiluus. Kentällä melskaavat tiimikaverit saattavat yhtäkkiä lopettaa toimintansa kokonaan, tai taistelu päättää yhtäkkiä lopettaa etenemisen. Tällöin uusia tavoitteita ei saa ja peli on yleensä pakko ladata aiemmasta tallennuksesta.

Peli on myös suhteettoman epäreilu. Vihollisia on paljon, ne ovat yleensä pelaajaa paremmin aseistautuneita ja tuntuvat osuvan millintarkasti vaikka pilkkopimeässä. Määrältään ja ampumatarkkuudeltaan ylivoimaiset vihollisjoukot ovat erittäin riemastuttava ominaisuus erityisesti silloin, kun etenemisensä lopettaneet tiimikaverit pakottavat pelaajan etenemään yksin. Muuten vihollisten tekoäly ei vakuuta, yleensä ne tyytyvät rynnimään päin aivottomana massana, mikä valitettavan usein myös riittää varusteluepätasapainon ja ampumatarkkuuden vuoksi.

Tällaiset ärsyttävät pikkumokat pilaavat valitettavasti pelikokemuksen perusteellisesti. Tarina on kiinnostava, maailma huokuu lähes Fallout-henkistä postapokalyptista meininkiä ja säteilyn sekä mystisten ilmiöiden riivaamaa vihamielinen ympäristö pitää varpaillaan. Valitettavasti pelin ytimessä olevat ominaisuudet toimivat tällä hetkellä niin huterasti, että positiivisista puolista huolimatta pelistä nauttiminen oli ajoittain todella vaikeaa.

Vaikka pelimoottori ei häikäise graafisella loistollaan, muuten se onnistuu luoman tunnelmaa uskottavilla ympäristöillä ja vuorokauden sekä säätilojen vaihteluilla. Shadow of the Chernobylistä poiketen peli on myös suhteellisen stabiili, eikä juuri kaatuile. Silti siinä piisaa bugeja.

Täytyy kuitenkin muistaa, että myös Shadow of Chernobyl nousi todelliseen loistoonsa vasta fanien tekemien päivitysten myötä. Ei liene epäilystäkään etteikö näin kävisi myös Clear Skyn kanssa. Se ei kuitenkaan ole mikään syy julkaista peliä keskeneräisenä. Fanipohjaisten ja GSC:n omien päivitysten myötä tilanne varmasti paranee, mutta tällä hetkellä Clear Sky kannattaa vielä jättää kaupan hyllylle.

Tekijä: GSC Game World
Julkaisija: Atari
Testattu: PC, Q6600, 4 Gt muistia, Geforce 8800 GTS 640 Mt, Vista Home Premium 64bit
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Pentium 4 2GHz, 512 Mt muistia, 128 Mt näytönohjain
Pelaajia: 1-32
Pelin kotisivu: http://cs.stalker-game.com/en/