UUSIMMAT

Sesame Street: Once Upon a Monster (Xbox 360)

10.05.2012 14:31 | Juho Anttila

Tekijä: Double Fine Productions
Julkaisija: Warner Bros. Interactive Entertainment
Testattu: Xbox 360 Kinect
Saatavilla: Xbox 360 Kinect
Pelaajia: 1-2 (samalla koneella)
Pelin kotisivu: http://www.onceuponamonstergame.com
Arvostelija: Juho Anttila

Tim Schafer on yksi pelialan sympaattisimmista miehistä, Sesame Street puolestaan eräs kaikkien aikojen legendaarisimmista lastenohjelmista. Näiden kahden saattaminen yhteen ei silti ole se aivan ensimmäiseksi mieleen nouseva ajatus.

Näin kuitenkin tapahtui, kun miehen mainio Double Fine -studio värvättiin toteuttamaan Sesame Street -sarjan virallinen peliversio. Taipuuko Brütal Legendin luoja lastenpelien tekijäksi? Sen kertoo Once Upon a Monster.

Epäilyksiä voi herättää myös teknologiavalinta, sillä Kinect-ohjain on tähän mennessä osoittautunut niin sanotusti fiftyfifty-tyylin härpäkkeeksi. Vikaan on helppo mennä ja parhaatkin onnistumiset ovat olleet tasoltaan korkeintaan hyviä.

Satukirjan sisällä

Seikkailun taustaksi on valittu satukirjamainen, kuuteen tarinaan jakautuva ratkaisu. Pelaaja selaa ruudulla näkyvää kirjaa eteenpäin ja pelaa samalla mitä erilaisimpia haasteita. Samalla opitaan tärkeitä asioita elämästä ja ystävyydestä. Niin sanoo ainakin mainosteksti ja keitäpä me olisimme markkinahenkilöiden viisautta epäilemään.

Leukailu sikseen, sillä lapset tapaavat rakastaa lähdemateriaalia. Pelin toisena käsikirjoittajana häärii myös Tim Schafer itse, joten kokemukselta on lupa odottaa vähintään alkuperäisen sarjan henkeä kunnioittavaa laatua.

Hoidetaanpa kielivalitus alta pois jo tässä vaiheessa. Once Upon a Monsterin kohderyhmänä ovat selvästi ala-asteikäiset lapset. Peli nojaa raskaasti tarinaan ja päähenkilöiden, aina rakastettavien Elmon ja Cookie Monsterin väliseen dialogiin. Ainakaan arvosteluversiossa ei kuitenkaan löytynyt suomenkielisiä tekstejä, puhumattakaan suomenkielisestä puheesta.

Onkin olemassa suuri vaara, että kokemus menee kohderyhmältä täysin ohi. Panostaisitte julkaisijat edes hieman asiakkaidenne palveluun sanon sekä isänä että pelikriitikkona. Liian moni lastenpeli lykätään markkinoille vain englanninkielisenä, ikään kuin sillä ei olisi mitään väliä, ymmärtääkö pelaaja pelistä mitään vai ei.

Tämä puute ei kuitenkaan ole tekijöiden, vaan julkaisijoiden vika. Once Upon a Monsterin käsikirjoitus on, toki lapsellinen ja hieman meluisa, mutta myös sangen korkeatasoinen. Sarjaa seuranneille tutut hahmot vitsailevat hyväntuulisesti unohtamatta pitää huolta siitä, ettei kenelläkään saa olla paha mieli.

Tarinat kertovat yksinäisyydestä, ujouden voittamisesta, toinen toistensa auttamisesta ja lopulta kaikki omana itsenään hyväksyvästä ystävyydestä. Materiaali on lapsiystävällisempää kuin juuri mikään lauantaiaamun piirretyissä nähty, mutta ei kuitenkaan täysin särmätöntä. Osa kunniasta on myönnettävä piirrosmaiselle visuaaliselle toteutukselle, joka toistaa hienosti tv-sarjan hengen.

Kinectimäistä menoa

Tarinan seuraamisen sivussa pysähdytään tuon tuosta pelaamaan. Toiminta on Kinectille tyypillistä elehtimistä. Välillä juostaan, hypitään ja väistellään esteitä. Osassa haasteita tarvitaan tasapainottelua, toisissa taas napataan kiinni ruudulla näkyvistä esineistä. Unohtaa ei sovi myöskään tanssimista, jota harrastetaankin lähes joka välissä.

Kukin tarina koostuu viidestä pelisivusta ja jokaisen sivun aikana on mahdollista kerätä viisi tähteä. Useimmissa tapauksissa tähdet kertyvät kuin itsestään, mutta joidenkin haasteiden kohdalla joutuu jopa hieman hikoilemaan.

Tähtien avulla avataan making of -tyylisiä videopätkiä, joissa päästään muun muassa kuulemaan, miksi Sesame Street on Tim Schaferin mielestä suunnilleen paras keksintö ikinä. Oheismateriaalit kiinnostavat todennäköisesti enemmän vanhempia kuin pelaavia lapsia, mutta mukava lisä ne ovat joka tapauksessa.

Liikkeentunnistuksen tarkkuudesta on paha mennä sanomaan mitään, sillä valtaosassa tehtävistä pelaajalta ei vaadita kovin kummoisia suorituksia. Homma onnistuu, kun nyt huitoo ja elehtii vähän sinne päin. Vanhemmalle pelistä ei riitä haastetta, mutta lasten näkökulmasta hauskanpito on sopivan harmitonta ja helppoa.

Peliin mahtuu kerrallaan kaksi pelaajaa, joten se sopii mitä parhaiten myös vanhempi-lapsi-laatuajan välineeksi. Kaksinpeli ei tuo kokemukseen juuri mitään uutta, ellei mukavaa yhdessäoloa lasketa. Se lienee kuitenkin tärkeintä.

Yllättävän laadukas lastenpeli

Myönnän, ettei Sesame Street: Once Upon a Monster tehnyt aluksi kovin suurta vaikutusta. Kinect-peleille tyypillinen kömpelyys häiritsi, eikä lapsellinen tarinakaan oikein kiinnostanut. Pelistä nauttiminen vaati asennemuutosta ja kokemuksen arvioimista nimenomaan vanhemman ja lapsen näkökulmista.

Alkukankeuden jälkeen pelin positiiviset piirteet nousevat näkyville paremmin. Vaikka kyse on lastenpelistä, ei teknisessä toteutuksessa olla alitettu kovin montaa rimaa. Graafisella ulkoasulla uskalletaan jopa leikitellä tavalla, josta kielii aito innostus projektia kohtaan. Kyse ei selvästi olekaan pelkästä vakavampien pelien välissä väännetystä rahaprojektista.

Sesame Street: Once Upon a Monster onkin suorastaan yllättävän hyvä lastenpeli, joka kunnioittaa niin lähdemateriaaliaan kuin myös kohderyhmäänsä. Sitä voi suositella nuoremmille pelaajille yhdellä varauksella: suomenkielisen toteutuksen puuttuessa vanhemman on varauduttava tulkin töihin, jotta pieni pelaaja saa kokemuksesta mahdollisimman paljon irti.

 

Lue myös

Angry Birds: Space (Android, iOS, Mac, PC)

Combat Mission: Battle for Normandy – Commonwealth Forces (Mac, PC)

Fez (Xbox 360)

Pandora’s Tower (Wii)

Silent Hill HD Collection (PS3, Xbox 360)

Silent Hill: Downpour (PS3, Xbox 360)

Trials Evolution (Xbox 360)

Warp (PC, PS3, Xbox 360)

 

Muropaketin uusimmat