UUSIMMAT

Sherlock Holmes: Crimes & Punishments (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

26.11.2014 16:00 | Kalle Laakso

Tekijä: Frogwares
Julkaisija: Focus Home Interactive
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PC, PlayStation 3, PlayStion 4, Xbox 360, Xbox One
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.sherlockholmes-thegame.com
Arvostelija: Kalle Laakso

 

Sherlock Holmes -peleihin keskittynyt Frogwares pistää jälleen mestarietsivä Holmesin ja Tohtori Watsonin ratkaisemaan visaisia mysteerejä, sekä vinoilemaan saamattomalle Scotland Yardin -poliisilaitokselle ja komisario Greg Lestradelle. Holmesin Rikokset ja rangaistukset on laadukas dekkaripeli.

Vuonna 2002 startannut Adventures of Sherlock Holmes -pelisarja yltää Crimes & Punishmentsin myötä jo sarjan seitsemänteen pääpeliin. Holmes ja Watson ovat siis kulkeneet pitkän tien, ja Frogwaresin kokemus aivopähkinäpelaamisessa näkyy.

Sarja koki pienoisen rebootin edellisessä The Testament of Sherlock Holmes -pelissä, jonka oli tarkoitus tuoda mestarietsivää enemmän kohti nykyaikaa ja kohdeyleisöä. Holmesin ja kumppaneiden mysteerit sijoittuvat kuitenkin edelleen 1800-luvun lopun Englantiin, eikä brittiläistä hienostosärmääkään ole unohdettu sen enempää käytöstavoissa kuin puheessakaan.

Elementary, my dear Watson

Viktoriaanisen aikakauden lopun Lontoo on synkkä ja sumuinen. Kaduilla liikkuu kerjäläisiä ja baarit notkuvat täynnä työttömiä merimiehiä. Aina silloin tällöin tapahtuu murhia, joihin uuden Scotland Yardin poliisien yhteen lyötyjen päiden älli ei riitä. Silloin apuun kutsutaan se kaikista tunnetuin yksityisetsivä, Sherlock Holmes.

Crimes & Punishments on kuuden erillisen mysteerin mittainen vyyhti rikoksia ja rangaistuksia, joista viisi on murhia ja yksi vastaavasti katoaminen. Jokaisella jutulla on pituutta kahdesta neljään tuntiin, riippuen siitä, haluaako pelaaja nuohota kaikki mahdolliset todistusaineistot ja selvittää kaikki asiat ennen lopullista tuomion langettamista.

Tehtävien rakenne on simppeli: ensin tutkitaan karttaan avautunut rikospaikka, jonne matkataan välivideolla. Sitten nuuskitaan mahdolliset rikoksentekovälineet, jonka jälkeen keskustellaan silminnäkijöiden ja mahdollisten syyllisten kanssa. Lopuksi yhdistellään motiiveja, tapahtumia ja tekoja ja päätetään ratkaisu.

Tutkiminen on mielekästä ja joskus saa olla hyvinkin tarkkana. Peli ei varsinaisesti ohjaile kädestä pitäen, mutta pitää homman sopivan letkeänä tarjoillen sekä etsimisen että onnistumisen hetkiä. Kuvakulmaa voi vaihtaa ensimmäisen ja kolmannen persoonan väliltä. Itselleni silmäkulma toimi paremmin, sillä näin hahmotin huomattavasti helpommin jutun ratkaisuun tarvittavia tipsejä.

Todistusaineiston haistelu vaatii ajoittain myös Holmesin kuudetta aistia, jonka avulla hän pystyy näkemään ja rakentamaan mielessään asioita, joita muut eivät näe. Kuudes aisti tuo pelaamiseen miellyttävää vaihtelua, mutta sen käyttö on tehty tympeäksi. Jutuissa ei pääse eteenpäin ellei ominaisuutta käytä. Muutenkin sen käyttö on sidottu tiettyihin kohtiin, joissa pelaajalle vihjataan aistista, jos tämä jumittaa paikoillaan.

Ihmisiä jututtaessa on myös syytä hyödyntää Sherlockin tarkkaa näköä. Juttuun jollain tavalla osallistuneista näet erottaa usein pieniä mykkiä todisteita. Ehkä mustelmia naamassa, likaa kynsien alla tai vaikkapa tahra vaatteissa. Nämä antavat pieniä jyväsiä usein isommista asioista, joita yhdistellään myöhemmin.

Ajoittain jotkut kokeilevat jallittaa pelaajaa valheilla, mutta narraajaa on mahdollisuus näpäyttää samantien takaisin, jos vain pysyy tilanteen tasalla ja valitsee oikean vastaväitteen. Muutoin keskusteluita ei tarvitse varsinaisesti tarkkaan kuunnella, sillä Holmes ja Watson muistavat niiden tärkeimmät hippuset. Muistiaan voi tarvittaessa myös jälkikäteen virkistää Sherlockin muistilehtiöstä.

Juttutuokiot ovat omina pieninä hetkinään miellyttävää puuhaa ja Holmesin sarkastisia kommentteja on mukava kuunnella. Jutustelut eivät kuitenkaan pääse LA Noiren jatkuvaa tarkkailua vaativalle tasolle, eikä ilmeistä tarvitse välittää. Ilmeet ja puheen äänenpainot olisivat sopineet tähän todella hyvin, ja tuoneet muuten niin toimivaan jutteluaivojumppaan huomattavaa syvyyttä.

Conclusion, Mr. Holmes?

Kun kutakin mysteeriä on tutkittu tarpeeksi kauan ja kaikki tarpeellinen on raavittu kasaan, on yhteenvedon aika. Pistetäänpä tapahtumat kasaan, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Sherlock Holmesilla on erikoiskyky, jonka avulla tämä pystyy yhdistämään näennäisesti toisistaan riippumattomia johtolankoja toisiinsa. Pelissä tunkeudutaan Holmesin aivojen sisälle ja rakennetaan kartta aivosoluista. Harmaat aivosolut kuvaavat tutkinnan aikana saatuja johtolankoja, ideoita ja faktoja. Yhdistämällä näitä vihjeitä voi tehdä useita erilaisia päätelmiä ja päätyä loppuratkaisuun murhatavasta ja murhaajasta.

Mahdollisuuksia on monia, eivätkä kaikki vaihtoehdot ole välttämättä oikeita. Jokaisella solulla on yleensä kaksi mahdollista vaihtoehtoa, joista valitaan. Valinnat avaavat taas uusia soluja, joita yhdistellään jutun edetessä. Joskus aluksi hyvältä vaikuttanut motiivi tai teko saattaa olla myöhemmin ristiriidassa muiden solujen kanssa. Käytännössä oikeita ja vääriä yhdisteitä ei ole ja yhdisteistä löytyy aina ratkaisusolu. Vastaavasti osa soluista jää yksinäisiksi ilman jatketta. Tarkkasilmäiset saavat varmasti tirsittyä vaihtoehtojen joukosta pois jollain tapaa mahdolliset, mutta maalaisjärjellä ajateltuna käsittämättömät ideat ja motiivit.

Tässä kohtaa Crimes & Punishments pääsee elementtiinsä. Pöydällä on kolme viinilasia, joissa jokaisessa on juomaa, mutta vain yhdessä lasissa sakkaa. Oliko siis huoneessa useampi ihminen? Miten juna voi kadota, kuin pieru Saharaan, kahden juna-aseman välillä? Miten neljän ihmisen kesken lukitussa turkkilaisessa saunassa yksi tapetaan ilman, että kukaan näkee murhaajaa, eikä murha-asetta ole missään?

Peli pistää naaman eteen vaihtoehtoja ja haasteita, jotka saavat aivonystyrät aktiivisiksi. Kysymykset kannustavat miettimään laatikon ulkopuolelta, mutta ratkaisut ovat silti loogisia. Jokaisella tehtävällä on kuudesta kymmeneen mahdollista loppuratkaisua. Lopussa myös näkee onko tuomio langettu oikealle henkilölle ja oikealla tavalla. Sherlock kun ei ole poliisi, niin jokaisen syyllisen voi vaikka päästää vapaana menemään ja toivoa, että nämä ottaisivat asiasta opikseen. Moraaliset valinnat vaikuttavat myös myöhemmässä vaiheessa peliä, eivätkä ihmiset välttämättä katso hyvällä jos on pistänyt syyttömän vankilaan kakkua istumaan.

Jokaisen tehtävän loppuratkaisun voi myös pelata uusiksi niin monta kertaa, kuin haluaa. Ratkaisu on Frogwaresilta hyvä, mutta homma on tehty sen verran helpoksi, että itsekuri on koetuksella jos haluaa pelata seikkailun loppuun tietämättä päätyikö oikeisiin vai vääriin tuomioihin. Näin ollen peli ei välttämättä tarjoa lopputeksteihin samaa jännitystä, mitä muut dekkaripelit tekevät. Minulla ei riittänyt itsehillintää loppuun saakka, joten pyörittelin ja hieroin ratkaisuja muutamien vaihtoehtojen välillä, kunnes olin tyytyväinen.

No shit, Sherlock

Frogwares on tehnyt Sherlock Holmes: Crimes & Punishments -pelin parissa hyvää jälkeä. Se antaa dekkaripeleistä pitäville mukavaa aivopähkinähaastetta. Sääli vain, että tämän genren pelit ovat aika marginaalikohdeyleisölle, sillä on rikollista jättää Sherlockin Rikokset ja rangaistukset kokematta.

 

Nelinpeli:

Lisätietoja: https://muropaketti.com/pelit/nelinpeli/

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Lisää aiheesta

Arvostelu: Sherlock Holmes: A Game of Shadows luottaa liikaa tähtiinsä

Arvostelu: Sherlock Holmesin jatko-osa A Game of Shadows ei ole edeltäjänsä veroinen

Elokuva-arvostelu: Sherlock Holmes

Mulkaisu: Sherlock Holmes: Crimes & Punishments

Mulkaisu: The Testament of Sherlock Holmes

Sherlock Holmes vs. Jack the Ripper (PC, Xbox 360)

Sherlock Holmes: The Awakened (PC)

Testament of Sherlock Holmes (PC, PS3, Xbox 360)