Uusimmat

Shootmania Storm -ennakko (PC)

29.08.2012 17:13 Miikka Lehtonen

Tekijä: Nadeo
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PC
Tulossa: PC, myöhemmin 2012
Pelaajia: kymmeniä/satoja
Pelin kotisivu: http://www.shootmania.com
Testaaja: Miikka Lehtonen

Ranskalainen Nadeo on tullut vuosien varrella tunnetuiksi erikoisista peleistään, pääasiassa Trackmania-pelisarjastaan. Sen lukuisat osat ovat viihdyttäneet ja hämmentäneet pelaajia yhtäläisissä määrin. Mutta mitä tapahtuu, kun sama konsepti yritetään ulottaa autopeleistä nettiräiskintään?

Nadeon jujuna on ollut aina se, että he tekevät aihepiiristään todella abstraktin näkemyksen. Teoriassa Trackmaniassa ajettiin kilpaa muita pelaajia vastaan, mutta todellisuudessa kaikki olivat haamuautoja eivätkä voineet törmäillä toisiinsa, vaikka radalla oli parhaimmillaan 128 autoa. Niinpä ainoaksi tavoitteeksi jäi mahdollisimman puhdas suoritus ja sitä kautta hyvä aika.

Lisäviehätystä tuli pelien ympärille kehittyneestä kotikoodariskenestä, joka tehtaili servereille ties minkälaisia plugineja. Viimeistään Trackmania 2:n myötä olikin ihan arkipäiväistä ajella nettimeemi-GIFien koristamalla serverillä samalla kun taustalla pauhaa dubstep-remix Kummisedän tunnarista. Tai ehkä pelasin vain väärillä servereillä?

Oli miten oli, Trackmania-peleillä on äärimmäisen persoonallinen ja ainutlaatuinen tunnelmansa. Jos siitä pitää, ainoa paikka saada lisää herkkua on pelata Trackmaniaa. Ja minähän pidän. Siksi joudunkin ihmettelemään, miksi Shootmania jättää minut niin kylmäksi.

Tulipalloja ja Tronia

Shootmanian ideana on tehdä räiskintäpeleille se, mitä Trackmania teki autopeleille, eli abstrahoida ne siihen pisteeseen, että jäljelle jää vain se suorituksen kaikkein tiivistetyin esanssi. Tätä tarkoitusperää kuvaa ehkä parhaiten se, että pelissä on vain yksi ase. Geneerinen pariin laukaukseen pystyvä ja värikkäitä tulipalloja ampuva vehje, jota ei oikein kehtaa edes pyssyksi sanoa. Paintball-henkisesti marker voisi olla ehkä osuvampi termi.

Ainoa keino muuttaa aseensa funktiota on mennä seisomaan erikseen merkitylle tasanteelle, joka muuttaa aseen tarkkuuskivääriksi tai kranaatinheittimeksi, mutta poistaa samalla mahdollisuuden hyppiä ja näin väistellä tehokkaasti muiden tulta.

Tämä, samoin kuin kaikenlainen hahmoluokkien, perkien ja muiden modernien juttujen puuttuminen selvästi yrittää asettaa Trackmanian tavoin kaikki samalle viivalle. Ongelma on siinä, että Trackmaniassa dubstep, netti-GIFit ja keskimäärin minuutin kierrosaika pitivät touhun sen verran tiiviinä ja hektisenä, ettei oikein muuta kaivannut. Mutta Shootmaniassa konseptin pitäisi kestää useiden räiskintäerien verran ja minun tapauksessani se ei sitä tehnyt.

Aluksi on toki hauska hyppiä pitkin jättimäisiä linnoja ja muita geneeristä geneerisempiä pelikenttiä värikkäiden Tron-hahmojen keskellä ja fiilistellä outoja pelitiloja. Miten olisi vaikka kukkulan kuningas, jossa kentän keskellä olevaa nappia painamalla voi pistää kenttää ympäröivän sähkökentän kutistumaan niin, että lopulta jäljellä on vain parimetrinen pieni koppi, jossa eloonjääneet deathmatchaavat? Hauskaa ja mielikuvituksellista! Mutta valitettavasti myös vähemmistössä.

Tämän ohella tarjolla on nimittäin geneeristä deathmatchia, huonosti suunniteltua ja bugaavaa kiintopisteiden hallintaa ja muita vähän vähemmän huikeita ideoita. Lisäksi näyttää siltä, että vähäiset serverit pyörittävät lähes yksinomaan ”one shot kill 128 player deathmatch” –tyylisiä kuningasideoita.

Palataan asiaan?

Oudot pelitilat ja vähäiset serverit eivät sinänsä vielä tässä vaiheessa huolestuta, sillä onhan kyse betasta. Mutta ne ovat silti huomionarvoisia juttuja, sillä loppujen lopuksi tällaiset pelit ovat vain yhtä hyviä kuin niiden yhteisöt. Jos ei pidä Trackmanian suosituista kentistä tai Jurassic Park –dubstepistä, tuskin saa paljoakaan irti Trackmaniasta. Ja juuri nyt näyttää siltä, että tämä on se suunta, johon Shootmania on minun perspektiivistäni menossa.

Ehkä suurempi tekijä on kuitenkin se, että Shootmanian peruskontrollit tuntuvat jotenkin oudoilta. Mukaan on vedetty erikoisia ideoita, kuten mahdollisuus muuttaa hyppyjä liidoiksi, mutta ne eivät ole se varsinainen ongelma. Tämä on: pelaaminen ei tunnu hyvältä. En tiedä, onko ongelmani hahmojen outo inertia, jonka ansiosta sivustrafekin tuntuu jotenkin tunkkaiselta vai mikä, mutta Shootmanian fiilis sai minut raapimaan partaani ja murisemaan kuin talviunilta herätetty karhu. Vertauskuvallisesti siis: en minä oikeasti tietokoneelleni murise.

Ymmärrän kyllä, mitä Nadeo haluaa tehdä, sillä jälleen, sehän on prikulleen sama, mitä he tekivät Trackmanian kanssa: tiivistetty ja tyylitelty kokonaisuus, jossa se koko jutun juju on puhdas suoritus suurella S:llä. Mutta en ole ollenkaan varma, että tämä sama temppu toimii räiskintäpeleissä yhtä hyvin kuin autopeleissä.

Jää nähtäväksi. Pelithän usein kehittyvät betojen aikana parempaan suuntaan eikä ole mitenkään mahdotonta kuvitella Shootmanian muuttuvan todella hyväksi peliksi. Nyt se vain tuntuu olevan suuntaamassa kohti pienen porukan kulttipelin statusta.

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Lisää aiheesta

ShootMania Storm yrittää uudeksi Counter-Strikeksi

Kaverini tietävät, että olen pitkään ollut sitä mieltä että FPS-genre voi pahoin. Call of Duty –sarjan uusimmat inkarnaatiot lyövät kerta toisensa jälkeen ennätyksiä kaikissa mahdollisissa kategorioissa ja kaikki on hyvin… Activisionin kirstunhaltijan mielestä. Steamin tilastoista kuitenkin nähdään, että PC:n pelatuin räiskintäsarja on yhä 13 vuotta vanha Counter-Strike, ja suurin yksittäinen peli on vähän jo hiipuileva Team Fortress 2.

ShootMania Storm pyrkii elvyttämään genren. Idea on mielenkiintoinen: pyritään minimoimaan kaikki epäoleellinen ja maksimoimaan pelin sisällä oltava aika. Ajatuksenahan tämä on aivan mahtava, ja uppoaa kaltaiseeni minimalismin ja merkityksellisyyden ystävälle kuin huoneenlämpöinen (lue: kuuma) lusikka jäätelöön heinäkuussa.

Counter-Strike: Global Offensive -ennakko (Mac, PC, PS3, Xbox 360)

Kyseessä on tutun oloinen tavoitepohjainen ensimmäisen persoonan räiskintä, jossa pelaajat asettuvat terroristin tai erikoisjoukon sotilaan saappaisiin ja pyrkivät edistämään oman joukkueensa agendaa urbaaneissa ympäristöissä. Tässä ennakossa pohdimme sitä, mikä pelin asema perimysjärjestyksessä oikein tuleekaan olemaan: prinssi vai äpärä.

Lue myös

Inversion (PC, PS3, Xbox 360)

Iron Brigade (PC, Xbox 360)

Madagascar 3: Europe’s Most Wanted (PS3, Wii, Xbox 360)

Max Payne 3: Local Justice Pack DLC (PC, PS3, Xbox 360)

Resonance (PC)

Sleeping Dogs (PS3, Xbox 360, PC)

Spec Ops: The Line (PC, PS3, Xbox 360)