Uusimmat

Silent Hunter 5 (PC)

08.06.2010 18:45 Muropaketin toimitus

Otetaan maukas sämpylä. Väliin juustoa, kanaa, salamia, tomaattia ja kaikkia muitakin maukkaita herkkuja. Paahdetaan. Lopputulos ei ole sukellusvenesimulaattori, mutta ainakin sen parissa nauttii olostaan. Toisin kuin Silent Hunter 5:ttä pelatessaan.

Ubisoft Romanian luoma sukellusvenesimulaattori on surullinen tapaus. Se on peli, jolla oli kaikki potentiaali. Todellisuudessa se on pelikatastrofi, joka päättyi lähes yhtä onnellisesti kuin taistelu Atlantista Kriegsmarinelle.

Tämän pelin asentamisen ja pelailun jälkeen on surullista miettiä miten asiat olivat vielä joskus. Ajatella. Joskus 1980-luvulla lento- ja sukellusvenesimulaattorit saattoivat olla yhtaikaa hyviä että koko kansan pelejä. MicroProsen Silent Service oli upea peli, jota pelasivat kaikki. Aivan kaikki. Eikä se ollut likikään ainoa sukellusvenesimu, vaikkakin tietysti se kuuluisin ja suosituin. Muistelisin teroitelleeni omia hampaitani ensin Spectrum Holobyten GATOlla, jonka 1984-grafiikoita on aika kiintoisaa katsella tänä päivänä…

Vuodet ovat kuitenkin vierineet niistä ajoista. Lentosimulaattoriväki ampui itseään jalkaan vaatimalla aina vain monimutkaisempia ja vaikeampia pelejä. Tekniset vaatimukset hukuttivat pelaamisen ilon. Peleistä tuli aina vain vaikeampia, hankalampia, sekavampia ja bugisempia – ja aina vain vaadittiin lisää. Lopulta simujen tekijätkin kyllästyivät ja samalla pelimarkkinat pirstaloituivat.

Toisen maailmansodan sukellusvenesimulaattorin suhteen luulen, että Silent Hunter 5 on yhden aikakauden päätös. Tämän jälkeen koko genren voi joko heittää roskakoriin ja yrittää uudestaan kymmenen vuoden kuluttua, tai sitten tehdä täydellinen kurssinmuutos, myöntää virheensä ja yrittää paikata tilannetta. Oli se sitten megapäivitys tai Silent Hunter 6.

Sillä tämä peli on rikki.

Saisimmeko pelisuunnittelua?

Silent Hunter 5:n olemuksesta on vaikea sanoa mitä se kuvittelee olevansa. Onko peli luotu jonkin pelaamisesta mitään tajuamattoman anonyymin komitean päätöksillä? Pelaajaa ei ainakaan ole kuultu ollenkaan.

Peli on näet lähtökohtaisesti rikki, käyttökelvoton ja kamala. Muutos aiempaan on järkyttävä, sillä Silent Hunter 4 oli toimiva hyvä ja järkevästi rakennettu kokonaisuus, vaikka bugeja alkuun piisasikin. Mutta jos tämän pelin kohtaloa yritetään verrata johonkin, niin sanotaan vaikkapa että tilanne olisi sama, jos Gran Turismo 5:ssä olisi ajettavana yksi ainoa mopoauto tai Super Mario Galaxy 2 onkin FPS-näkökulmasta tehty kamppailupeli, jossa Mario uhkaa John Cleeseä banaanilla.

Toisen maailmansodan amatööritutkijana ja sukellusveneiden suurena ystävänä olikin hirvittävää törmätä sukellusvenesimulaattoriin, joka tekee pelaamisen mahdollisimman ja perusteellisen hankalaksi. Tilanne on sitäkin kamalampi kun ajattelee, miten hieno peli tämä voisi oikeastaan olla. Pelaajakansan tekemillä modeillahan tätä saa puukotettua, mutta nyt testissä on se peruspeli, josta ei jäänyt hyvää sanottavaa.

Simulaatiossa on näet panostettu hirveästi täysin ulkokultaisiin asioihin, joilla ei ole yhtikäs mitään käytännön merkitystä. paitsi negatiivisessa mielessä. Tekijät näet olivat keksineet, että pelin tärkein ominaisuus on mahdollisuus kävellä sukellusveneen päästä päähän, katsella muita miehistön jäseniä ja jutella näiden kanssa. Ihan tunnelmallistahan se on, toisten jutustelujen kuunteleminen ja katsominen, kun nämä suorittavat tehtäviään. Ja kivaakin, jos kyse olisi vaikkapa jostain U-Boot 3D -visualisoinnista.

Mutta hei. Tämän pitäisi olla sotapeli eikä rautaputkiloseikkailu. Simulaattoria, etenkin sotasellaista, pelatessani haluan ruudulleni selkeitä mittaristoja ja havainnollisia karttanäkymiä. Jos pelissä on kaunista 3D-grafiikkaa ja animaatiota, niin se kuuluu periskooppi- ja kiikarinäkymään.

Kaikkein vähimmin haluan joutua pakotetusti kulkemaan aluksen käytävillä, etenkin taistelutilanteessa. Kyllä. Aluksessa kulkeminen ei ole ylimääräinen feature, vaan pakollinen osa peliä. Jos haluat sukeltaa, on sinun ihan omakätisesti käveltävä tornista luukkuun, laskeuduttava ja vasta komentokeskuksessa voit käskeä hätäsukelluksen. Jos haluat käyttää radiota, on sinun käveltävä radiohuoneeseen. Jos haluat antaa melkein mitä tahansa käskyjä, on sinun käveltävä kyseisen miehistön jäsenen luo ja puhuttava tälle. Siis… Mitä ihmettä?

Niin. Pelaaja ei voi siirtyä yhdellä näppäimen napautuksen kautta haluamaansa tilaan, vaan hänen on aina käveltävä.

Myös pikavalinnat puuttuvat. Nerokasta. Samoin pelin perusversiosta moni hyvin, hyvin tärkeä asia käyttöliittymästä. Poissa ovat selkeät kompassiruusut ja -ruudut. Poissa ovat mittarit, joista näkisi yhdellä silmäyksellä meren syvyyden, aluksen suunnan, kaikki ne käskyt, joilla alusta voisi komentaa nopeasti, selkeästi ja käytännöllisesti. Poissa ovat pikakuvakkeet, joilla pelaaja pääsee kätevästi näytöstä ja paikasta toiseen.  Silent Hunter 4:ssä oli hyvä käyttöliittymä, miksi homma piti kusta näin täysin nyt?

Silent Hunter 5:n taktinen karttatila.

Silent Hunter 4:n taktinen karttatila.Huomaatteko eron aluksen komentomahdollisuuksien määrässä?

Lopputulos oli yksinkertaisesti se, että pelaaminen oli hirvittävän hankalaa, hidasta ja tuskallista. Ja täydellisen kamalaa taistelutilanteessa, jossa käskyjä pitäisi antaa nopeasti. Kävelepä siinä pitkin sukellusvenettä ja sano naamakkain joka ukolle mitä pitäisi tehdä. Ei hemmetti. Olihan sukellusveneissä ääniputket ja sisäpuhelimet.

Sitten vielä pelin omituinen raskaus ja täysin hyödytön ohjekirja. Herranjestas miten surkea voikaan simulaattoripelin manuaali ollakaan. Jotain pientä siitä pystyy lunttaamaan, mutta tärkeimpiä asioita manuskasta ei oikeastaan löydä ja näppäinkarttakin on käyttökelvottoman pieni. Opettele siinä pelin saloja, kun manuaalin lukemiseksi täytyy sytyttää apuvalo ja tiirata tekstiä nenä pumaskassa. Kaiken lisäksi ohjeissa on virheitä niinkin paljon, että siihen on korjattu päivityksiä pelin kotisivuilla.

Modaten ja päivitellen

Lähtökohtaisesti, kaupasta saatavana versiona Silent Hunter 5 on täysin kelvoton läjä romua, joka joutaa upota satamaansa. Speksien valossa vasta viimeisin päivitys, versionumeroltaan 1.2, vaikuttaisi sellaiselta, että peliä olisi edes jossain määrin mahdollista pelata. Ajatella. Peliin on lisätty oikein kompassi ja pelaaja näkee meren syvyyden. Huvittavimpia bugejakin on korjailtu. Ehkä miehistö suostuu nyt sukeltamaankin vihollisen partiokoneen hyökätessä.

Täytyy kuitenkin tunnustaa, että 1.20 on jäänyt testaamatta. Pelin aiemmat versiot upottivat tämän kapitanin moraalin niin pohjamutiin, etten vain ole saanut kerättyä enää tarpeeksi rohkeutta pelin uuteen testaamiseen. Pidän sukellusveneistä, sotahistoriasta ja saattueiden jahtaamisesta, mutta sori, en yksinkertaisesti vain pysty. Silent Hunter 5 teki niin kamalan vaikutuksen.

Myönnetään, olihan Silent Hunter 3:ssa ja nelosessakin bugeja, mutta pelit olivat sentään julkaistessa pelikuntoisia. SH5 ei ole.

Yksi pelastus pelillä toki on. Se on modattava, joten sukellusvenesimujen fanit ovat tehneet runsaasti erilaisia modeja, joiden avulla simusta saa enemmän tai vähemmän pelattavan. Modeista löytyy korjauksia muun muassa käyttöliittymän, pikakomentoihin, kameraan, hyökkäystietokoneeseen, miehistön komentamiseen, ympäristöön ja vaikka mihin. Jos pidät pelien modaamisesta ja rukkaamisesta, niin 1.2-päivityksen ja modien avulla saatat saada Silent Hunter 5:stä mieleisesi.

Pahoin kuitenkin pelkään, että Silent Hunter 5 jää sarjansa viimeiseksi. Se on peli, jota ei voi suositella kuin hardcoreimmille sukellusvenesimujen ystäville, jotka eivät pelkää bugeja ja modailua – ja ovat valmiit ottamaan riskin bugisten fanimodien aiheuttamista kaatuiluista. Ja omaavat lisäksi luotettavan nettiyhteyden, sillä peli tietysti käyttää Ubisoftin uutta kopiosuojausta ja kaiken kukkuraksi lataa/tallentaa pelisavet Ubisoftin servereiltä.

Harvoin on muuten pelin pääsuunnittelija puhunut yhtä väkevää potaskaa haastattelussa:

”Suurin muutos koskee käyttöliittymää. Suunnittelimme sen uudestaan, jotta toiminnot olisivat ymmärrettävämmät uusille pelaajille. Käyttöliittymä on nyt selkeämpi. Lisäämme myös järjestelmän, joka auttaa nopeasti huikeiden sukellusvenekokemusten maailmaan. ”

Ymmärrettävämpi? Selkeämpi? Köh KÖH.

Harvoin olen ollut näin lähellä Vältä-peukun myöntämistä. 1.20-päivitys, simulaation tekninen toteutus ja modausmahdollisuudet kuitenkin pelastivat.

 

Tekijä: Ubisoft Romania
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PC Windows XP, Athlon 64 X2 3800+, 2 Gt muistia, GeForce 7900GT (ja uudempi kone, jonka speksejä en edes vielä muista, sorry)
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Core 2 Duo E6850 3,0 GHz tai Opteron Dual core 270, 2 Gt muistia, 5 Gt kiintolevytilaa, 512 Mt näytönohjain
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.silenthunter5.com
Jukka O. Kauppinen

 

Lisää aiheesta

Silent Hunter III – harmaiden susien aikakausi

Silent Hunter IV – valtamerten saalistajat syynissä (osa 1/3)

Silent Hunter 4 (PC)

Silent Hunter 5 – haastattelussa sukellusvenesimulaation pääsuunnittelija

Lue myös

Blue Toad Murder Files: The Mysteries of Little Riddle (PS3)

Forklift Truck Simulator 2009 (PC)

Mount & Blade: Warband (PC)

Rise of Flight (PC)

Settlers 7: Paths to a Kingdom (PC)

Split/Second Velocity (PC, PS3, Xbox 360)

Steel Fury – Kharkov 1942 (PC)