Sparkle Unleashed (Android, iOS, PC, PS4, Xbox One)

04.06.2015 14:00 | Miikka Lehtonen

Tekijä: 10Tons
Julkaisija: 10Tons
Testattu: Xbox One
Saatavilla: Android, iOS, PC, PlayStation 4, Xbox One
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta alustasta riippuen 0-8 euroa
Pelin kotisivu: http://www.10tons.com/Game/sparkle_unleashed.html
Arvostelija: Miikka Lehtonen

 

Suomalaisen 10Tonsin Sparkle-sarjan pelejä on nähty vuosien varrella alustalla jos toisellakin. Mobiili, PC, konsolit, kaikki käy. Ja on niitä pelejäkin nähty.

Kuularuiskut ovat pyörineet, kuulaletkat vyöryneet ja mikään ei ole muuttunut. Paitsi nyt. Mutta muuttuuko tarpeeksi?

Sparkle-pelisarjassa on heitelty kuulia pitkin seiniä AK-47:n tahdilla, eikä nyt puhuta siis vertauskuvallisista kuulista. Sarja kun tarjoaa puzzleilua Popcap Gamesin Zuman hengessä: ruudun keskellä kuularuisku, ympärillä ratoja, joita pitkin pitkät kuulaketjut vyöryvät kohti viemäriä. Jos ne sinne pääsevät, peli päättyy.

Niinpä pelaajan pitäisi yrittää heitellä ruiskustaan erivärisiä kuulia jonoon ja muodostaa näin kolmen tai useamman kuulan sarjoja, jolloin ne häviävät ketjusta ja antavat hieman lisää kallisarvoisia elinhetkiä.

Samalla teemalla on todellakin ruiskittu kerran jos toisenkin, eikä markkinoilta puutu samantyylisiä pelejä muutenkaan. Väsymys oli siis paitsi lähellä, myös toteutunut juttu. Itse ainakin koin jo Sparkle 2:n myötä aika pahaa taisteluväsymystä.

Niinpä yllätyin iloisesti, kun tuore Sparkle Unleashed muutti perustason jutun: kuularuisku ei ole enää ruudun keskellä, eikä pyöri. Se on nyt alalaidassa ja liikkuu sivuttain. Jumangegga, tästäkö se uusi nousu lähtee?

Vasemmalta oikealle

Aiemmissa sarjan peleissä ideana todellakin oli, että kuularuisku oli ruudun keskellä ja radat kiemurtelivat sen ympärillä. Ideana oli pyöritellä kuularuiskua ja näin ammuskella letkoja, mikä oli konsolin peliohjaimella vähän haastavaa. Tarkkuus ei oikein aina riittänyt. Niinpä siirto alalaitaan ja sivuttaisliikkeeseen on tervetullut.

Vaikka kuularuiskun toiminta onkin muuttunut, itse peli ei: ideana on edelleen muodostaa kolmen ketjuja pitkiin kuulanippuihin. Jos saa kolmella peräkkäisellä kuulalla poistettua jotain, saa satunnaisen powerupin. Tuhoa kuulat, läpäise kentät, koe tarina. No, tavallaan. Sillä vaikka pelin pääasiallinen pelitila onkin olevinaan tarinatila, tarina on niin kepeää ja kämäistä, ettei sitä tarinaksi viitsi edes sanoa. Kun viiden kentän välein saa ”pyramidi oli pelkkä kiviraunio” –tason yhden lauseen maistiaisia, ei tässä interaktiivisen tarinankerronnan ystävää oikein hymyilytä.

Niinpä sen peli-innon pitäisi löytyä koukuttavasta pelattavuudesta. Sillähän Zumakin maineeseen nousi ja poiki miljoona kopioijaa. Jotenkin Sparkle Unleashedissa kuitenkin jokin tökkii vastaan. Grafiikka on nättiä, haaste nousee tasaisesti – ja aika vauhdikkaasti – ja musiikkikin on kivaa. Tosin myös vähän tutun tuntuista, sillä piti oikein muistella, että ovatko nämä samoja biisejä kuin Sparkle 2:ssa vai ainoastaan hämäävän saman tyylisiä. Joten miksei siis hymyilytä?

Se on paha sanoa. Ehkä kyse on vain siitä, että se taisteluväsymys kuulapuzzleilun saralla on ylittänyt kipupisteen. Tai ehkä pelistä puuttuu se maaginen ja määrittelemätön jokin, joka muuttaa OK-pelin hyväksi ja hyvän pelin loistavaksi.

Oli miten oli, Sparkle Unleashed jätti kylmäksi. Pelailin pelin yli sadasta kentästä noin puolet, keräsin pinon uusia powerupeja, ihmettelin erilaisia mausteita, joilla kuviota yritettiin piristää – kuten vaikka kahta hajoitusta vaativilla kuulilla – ja sitten jossain vaiheessa tajusin, että minulla ei ollut hauskaa. Pelissä ei siis teknisesti ole suurempia vikoja, joten kuulahipan ystävät voisivat sijoittaa rahansa huonomminkin. Mutta toisaalta kun muistelen, miten esimerkiksi Zuma minut on useasti koukuttanut, joudun ikäväkseni toteamaan, että voisivat paljon paremminkin.

Muropaketin uusimmat