Special Forces: Team X (PC, Xbox 360)

21.04.2013 14:00 | Kalle Laakso

Tekijä: Zombie Studios
Julkaisija: Atari
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, Xbox 360
Pelaajia: 2-12 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.zombie.com/games/special-forces-team-x
Arvostelija: Kalle Laakso

Moni asia kuulostaa paperilla hyvältä. Sanonta kuuluu: hyviä saa matkia kunhan se tehdään oikein. Valitettavasti Special Forces: Team X ei tässä onnistunut. Peli apinoi Gears of War-ja Call of Duty -peleiltä sumeilematta tuttuja asioita, onnistumatta yhdessäkään asiassa tyydyttävää paremmin.

Vuonna ’94 perustettu Zombie Studios on minulle suhteellisen uusi tuttavuus. Vuosien saatossa nimeään muutaman kerran vaihtanut studio on tehnyt muun muassa pelit America’s Army, AH-64D Apache Simulator, Blacklight: Tango Down ja Saw-pelit yksi ja kaksi. Kokemusta siis löytyy, nimenomaan sotapeleistä.

Studion uusin julkaisu, Special Forces: Team X ei yritä olla hyperrealistinen räiskintäpeli, mutta ei myöskään aivan kieli poskella överiksi vedetty pyssyhippa. Special Forcesia voisi kuvailla sekoitukseksi  Gears of War- ja Call of Duty -pelien ominaisuuksia, joilla haastetaan Team Fortress 2:sta. Peli on TF2:n tapaan pelkästään netissä pelattava tiimipohjainen 3PS-räiskintämuutamalla hahmoluokalla ja pelimuodolla.

Edellämainitut pelit ovat lajeissaan huipuiksi hiottuja timantteja, joten Special Forcesin luulisi olevan omilla jaloillaan seisova sekoitus viimeisen päälle hiottua pelattavuutta, ominaisuuksia ja tiimipelaamista. Sitä peli ei todellakaan ole, eikä Special Forces tee kunniaa esikuvilleen.

Randomiuden surkuhupaisuus

Special Forces on eturivin paikalla näyttämässä miten asioita ei pitäisi tehdä. Pelaajalle on selvää jo ensimmäisestä matsista alkaen, että Zombies Studiolla ei tunne peliinsä intohimoa. Vahva satunnaisuus pilaa peli-ilon tehokkaasti, eivätkäedes mainostekstit lämmitä.

Pahinta satunnaisuudessa on se, että kun ensin valitaan Call of Duty -tyyliin ase plus muut härpäkkeet ja synnytään matsiin, niin pelaaja pistetään usein suoraan keskelle taistelua, usein vihollistiimin viereen, jolloin henkikulta lähtee sen sileän tien. Kun näin tapahtuu monta kertaa per pelisessio, niin turhautumiselta ei voi välttyä.

Peli ei myöskään ymmärrä aina jakaa pelaajia aktiivisille servereille peleihin, joihin mahtuisi vieläpari lisätaistelijaa, vaan löysin itseni usein matseista, joissa oli lisäkseni vain kaksi tai kolme muuta pelaajaa. Kun pelaajiakin on niukahkosti, niin pelien alkua saattaa joutua odottelemaan parhaimmassa tapauksessa useita minuutteja.

Hyvänä puolena satunnaisuudesta taas voi pitää kenttävalikkoa. Jokainen kenttä perustuu kolmeen pelaajien äänestyksellä valittuun paikkaan pelin varsinaisesta kartasta. Esimerkiksi kartalla on teollisuuspiha, satama ja iso varastohalli mitkä ovat äänestyksen suosituimpia, käydään seuraava matsi edellä mainittujen paikkojen läheisyydessä. Näin ollen samoja kenttiäei tule heti vastaan, mutta hieman suppean valikoiman takia homma kaatuu loppujen lopuksi omaan nokkeluuteensa. Idea on kuitenkin hyvä ja haluan ehdottomasti nähdä samanlaisia tulevaisuudessa muissakin peleissä.

Team Fortressin tavoin Special Forces nojaa vahvasti tiimipelaamiseen. Yksinään sompailijat eivät pidemmän päälle pärjää, ja peli palkitsee isommilla XP-pisteillä, jos tiimikavereiden kanssa on lähekkäin ja pistää vihollisia kylmiksi yhdessä. XP:llä voi kehittää omaa alter egoaan Call of Dutyjen tapaan esimerkiksi parempien aseiden toivossa. Miinuksena tiimipelaaminen kärsii kenttien satunnaisuudesta, koska tällä tavalla pelissä on vaikea kehitellä strategiaa vihollistiimin kukistamiseen. Plussana taas se, että sota elää ominaisuuden kanssa suhteellisen jouhevasti, eikä mikään ole täysin varmaa ennen lopputulosta.

Ja kun nettiräiskeestä on kyse, niin tekoälyähän siinä ei tarvita? Väärin. Kun pelaajat saavat tarpeeksi onnistumisia matsissa, siitä palkitaan taas CODimaisesti. Yksi palkinnoista on eräästä toisesta pelistä tutut taistelukoirat. Koirien tekoälyäei voi kehua sitten niin millään tavalla, ja kun kyse on sotapelistä, toivoisi koirien tekevän muutakin kuin seisovan vihollisten vieressä jumittamassa paikoillaan. Tekoälystä tekisi mieli jatkaa kirjoittamalla: päivitystä odotellessa, mutta en pysty siihen. Ei sekään tätä peliä pelastaisi.

Pelattavuuden kanssa Special Forcesista tulee mieleen lähimmin Gears of War -sarjan pelit. Kamerakulma on tiiviisti kiinni pelaajan olkapään takana, ja suojaan sekä niiden yli pääsee napin painalluksella. Parhaiten pelissä toimii nimenomaan pelattavuus, mutta se pelkästään ei riitä pelastukseksi, sillä toiminnan tempo on suorastaan häiritsevän hidas. Hahmot liikkuvat kentällä kuin kävelisivät tervassa. Aseiden rekyyli on myös sitä luokkaa, ettei  tunne pelaavansa erikoisryhmän sotilaalla, kun jo se kuuluisa ladonovikin koettelee tarkkuutta.

Jotain uutta?

Ei. Special Forces ei tarjoa loppujen lopuksi mitään uutta pelirintamalle. Perusasiat on matkittu muista peleistä ja omat ideat ovat niin puolivillaisia, etteivät ne kuulosta hyvältä kuin paperilla.

Pelattavuus ja kamerakulma – Gears of War. XP, asevalikoimat, pelipalkinnot – Call of Duty. Ulkoasu, tiimipelaaminen – Team Fortress 2. Viidestä pelimuodosta neljä ovat tuttuja muista peleistä: Team Deathmatch ja Capture the Flag tuskin kaipaavat esittelyjä. Control Pointsin ja Hot Zonen kanssa mieleen tulee lähinnä variaatiot Codin Domination-muodoista.  Vaihtelua muihin pelimuotoihin tuo High Value Target, missä yhdestä pelaajasta valitaan kohde, jota joukkueet metsästävät pisteiden toivossa. HVT-muoto tuo vaihtelua, mutta ei ole pitkäkestoista hupia.

Special Forces on tylsä peli. Mihinkään ei ole oikein panostettu, ei ainakaan loppuun asti. Muutama hyvä idea löytyy, mutta siihen se jää. Satunnaisuus on onnistuessaan ok-tasoa, mutta kun se ei ole sitä suurimman osan ajastaan, tekee satunnaisuus pelaamisesta tasaisen puuduttavaa rämpimistä.

 

Toinen mielipide (PC)

Zombie Studiosin kehittämä BlackLight: Retribution oli mielestäni hyvä peli, joten odotin paljon studion uudemmaltakin teokselta. Haastatteluiden, ja trailereiden perusteella olin jopa kiinnostunut siitä. Special Forces vaikutti mielenkiintoiselta, ja jopa harkitsin ennakkotilaamista.

Olin kuitenkin viisas ja päätin odotella julkaisuun, katsellen saako peli ilmaa siipiensä alle. Ilmeisesti näin ei käynyt, sillä nyt kokeillessani pelin PC-versio on täysin kuollut. Servereitä löytyi noin kymmenen, ja ihmispelaajia ehdin näkemään pelisessioideni aikana tasan yhden. Sen yhden, ainoan sitkeän sissin joka ikinen kerta eri iltoina. Ja niinäkin kertoina kun pääsin pelaamaan ihmisen kanssa, olin silti pian juoksemassa yksin kenttää ympäri moottorisaha laulaen ja seiniä ampuen. Jos tarjolla olisi edes bottipeli, niin voisin arvioida edes pelimekaniikkaa. Nyt sekään ei oikein onnistu.

Näinä ainoina kertoina sain kuitenkin hieman tuntumaa. Välillä hahmosi tunkeutuu seinää vasten, mutta suurimmassa hädässä hahmo vain tahtoo pilkottaa suojan ulkopuolella ja pää räjähtää kappaleiksi. Kun ei toimi niin ei vain toimi.

Yhden kierroksen aikana kaksi pelaajaa ehti teurastaa toisensa keskimäärin viisi kertaa, ja kentät ovat selkeästi suunniteltu hieman isommalle poppoolle. Pelatessani sain myös valitusta, etten pelannut tiimissä. Niin missä tiimissä? Jos netistä löytyisi edes muutama ihminen enemmän, niin saattaisi tänä pelata muutaman tunnin, ihan mielenkiinnosta. Voi toki olla, että Xboxilta löytyy vielä pelaajia, mene ja tiedä.

Kuten alkuperäisessä arvostelussa kerrotaan, Special Forces matkii useita tunnettuja pelejä tarjoamatta oikeastaan mitään uutta. Pelimekaniikka perustuu pitkälti suojien takana kykkimiseen ja niiden takaa räimimiseen. Koska vain ensimmäinen Gears of War on julkaistu tietokoneelle, niin toivoin tämän olevan jotain vastaavaa. Ja aistihan siitä jotain samaa, vaikkakin huonommin toteutettuna. Kentissä päättömänä juoksentelu ei kuitenkaan ole minun juttuni, joten taidanpa pysyä tästä kaukana ja kehottaisin samaa muillekin.

Special Forces ei ole ihan vuoden säälittävin tapaus, mutta pienten moninpelien täytyy vakuuttaa pelaajansa ja äkkiä, muuten suuret hitit imaisevat imaisevat kaikki pelaajat. Nyt pelaajien puute ja yleinen kömpelyys tekevät Special Forcecista surkean vaihtoehdon, etenkin kun useat ilmaispelit ovat parempia ja niissä riittää pelaajiakin.

Special Forces saattaisi vielä selviytyä, mikäli se muuttuisi ilmaispeliksi ja äkkiä. Maksullisena se on jo mennyttä kalua.

Pyry Kettunen                            

 

Lue myös

Army of Two: Devil’s Cartel (PC, PS3, Xbox 360)

Brütal Legend (PC)

Castlevania: Lords of Shadow – Mirror of Fate (3DS)

Dragon’s Dogma: Dark Arisen –ennakko (PS3, Xbox 360)

Max Payne 3 Hostage, Memories, Deathmatch DLC (PC, PS3, Xbox 360)

Sniper: Ghost Warrior 2 (PC, PS3, Xbox 360)

The Walking Dead: Survival Instinct (PC, PS3, Xbox 360)

Trine 2: The Goblin Menace DLC (Mac, PC, PS3, Xbox 360)

 

Keskustelu

”Peli on TF2:n tapaan pelkästään netissä pelattava tiimipohjainen 3PS-räiskintä muutamalla hahmoluokalla ja pelimuodolla.”

Kyllä TF2 fps on… :D

Pahoittelut virheistä. Tekstit menevät kyllä oionnan läpi, eikä niissä virheitä ole kun saan itselleni alkuperäisen tekstin, mutta ne ilmestyvät kun lisää tänne. Joku muu osaa varmaan vastata tähän paremmin. Kiitoksia palautteesta.

T:Kalle

Näyttäis olevan pelkästään kahdessa viimeisessä kappaleessa välilyönti unohtunut kuutisen kertaa.

Oikeasti… oikoluku oisko mitään? ”Tekoälystätekisi mieli jatkaa kirjoittamalla: päivitystäodotellessa, mutta en pysty siihen.” ja vastaavaa ympäri ämpäri tekstiä…

Muropaketin uusimmat