Split/Second Velocity (PC, PS3, Xbox 360)

03.06.2010 16:33 | Muropaketin toimitus

Kuvitelkaa nitrontuoksuinen katuratakilpailu. Huippuunsa viritetyt hevosvoimia pullistelevat kiiturit odottamassa lähtömerkkiä ja lupaa syöksyä radalle. Nykypäivän gladiaattorit ainoana tehtävänään viihdyttää massoja.

Tämä kaikki on nähty jo lukemattomia kertoja. Mutta Split/Second hautoo hihassaan ylimääräisiä kortteja. Miltä kuulostaisi radalle romahtava tornitalo, lämpöohjautuvia ohjuksia ampuva helikopteri tai vaikkapa keskelle kisa-aluetta syöksyvä jumbojetti?

Kaaokselle löytyy taustatarina, jossa ei ole sen enempää järkeä kuin itse pelissäkään. Lähitulevaisuudessa ajetaan kilpaa tv-ohjelmassa, jonka nimi on tietenkin Split/Second. Kuten futuristisessa tosi-tv:ssä ollaan totuttu näkemään, ei kilpailijoiden hengellä ole juuri arvoa, kunhan vauhdissa ja räjähdyksissä ei kitsastella.

Arcadea kierteellä

Pohjimmiltaan kyse on silkasta arcadekaahailusta. Ajotuntuma on höyhenenkevyt, vaihteista ei tarvitse välittää eikä kamerakulmiakaan ole tarjolla kuin kaksi. Auton takaa ohjattuna peli voisi ensikatsomalta olla mikä tahansa tusinakaahailu. Puskurinäkymä taas lyö vauhdin kasvoille huimalla tavalla.

Turhaa tietoa ei juuri jaeta. Nopeusmittarista tai kartasta ei kannata haaveilla, näkyvillä on vain välttämätön. Kaikki tarpeeton on saanut lähteä, sillä tarkoitus on, että ruudun tapahtumat pääsevät oikeuksiinsa. Päätös on oikea, sillä hiljaisia hetkiä ei tässä leikissä koeta.

Pelin kuningasidea on energiamittari, joka täyttyy sivuluisujen, hyppyjen ja kilpakumppaneiden puskurissa roikkumisen myötä. Energiaa käytetään monenlaiseen pieneen jäynäntekoon. Sanoinko pieneen? Pieni tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi räjähdystä, joka heittää liekehtivän tankkiauton keskelle rataa tai vaikkapa jättimäistä, tuhoa kylvävää maansiirtokoneen kauhaa.

Power play -nimen saaneiden temppujen kanssa ei kitsastella. Energiamittari täyttyy yleensä muutamassa sekunnissa, minkä seurauksena radalla sattuu ja tapahtuu jatkuvasti. Räjähdykset, sivuluisut ja viime hetken väistöt seuraavat toisiaan hengenlähdön ollessa kirjaimellisesti sekunnin murto-osista kiinni.

Eikä siinä vielä kaikki, sanoisi markkinoiden helppoheikki. Jos malttaa kerätä energiamittarinsa aivan täyteen saakka, pääsee käsiksi jykevämpiin temppuihin. Hauskimmat niistä muuttavat koko ajettavan reitin. Raiteiltaan suistuva juna romahduttaa sillan ja pakottaa oikaisemaan varastohallin kautta, kuivatelakalla lepäävä laiva lähtee liikkeelle ja murskaa vanhan reitin kokonaan. Tekijät ovat todellakin jättäneet aivot narikkaan, hyvällä tavalla.

Rehellisyyden nimissä on pakko todeta, että tapahtumat ovat käsikirjoitettuja. Räjähteet löytyvät aina samoista paikoista ja reitit muuttuvat aina samoilla tavoilla. Jäynäpaikkoja on kuitenkin jaeltu sen verran avokätisesti, että meininki pysyy jännittävänä ja yllätyksellisenä pitkään. Kilpailun luonnekin muuttuu, kun paras tapa voittaa ei ehkä olekaan kärkeen kiirehtiminen, vaan oikean räjäytyspaikan kyttääminen.

TV-sarjan sisällä

Yksinpeli on puettu TV-sarjan muotoon. Yhteensä 12 episodia jakaantuvat kukin neljään erilaiseen kilpailuun, bonustapahtumaan ja eliittikisaan, jossa kolmen parhaan joukkoon sijoittumalla aukeaa tie seuraavaan episodiin. TV-sarjaidea leimaa myös episodeja mainostavia välivideoita ja selostuksia.

Perinteisen kisaamisen lisäksi menoa maustetaan kourallisella erikoisempia kilpailumuotoja. Eliminaatiokisoissa joukon viimeinen putoaa pelistä tasaisin väliajoin, kunnes jäljellä on vain voittaja. Kelloa vastaan käytäviä aika-ajoja maustetaan automaattisesti laukeavilla ansoilla. Välillä väistellään helikopterin kylvämiä lämpöohjautuvia ohjuksia tai rekan perästään pudottelemia räjähdetynnyreitä.

Tekoäly haiskahtaa varsinkin alkuvaiheessa, kun alta löytyy vielä vähän mopompi menopeli, hitusen kuminauhalta. Takavasemmalta ohi syöksyvien superkuskien pahimmat ylilyönnit karsiutuvat pelin edetessä, mutta yllättävän lähellä takapuskuria virheitä kyttäävät kilpakumppanit viihtyvät silloinkin. Ongelma ei ole kuitenkaan kovinkaan merkittävä, sillä edessä ajavien raivaaminen tieltä räjähtävin keinoin on kuitenkin pelin ydinajatus.

Kuten ehdin jo vihjailemaankin, myös autovalikoima kehittyy pelin edetessä. Ajopelit on suhteellisen helppo jakaa kolmeen perusluokkaan. Nopeat, nopeasti kiihtyvät ja raskaat, kaikille näille löytyy oma käyttötapansa.

Soolopeli elää ja kuolee ratavalikoiman mukana. Split/Secondin tarjonta on määrällisesti kohtuullinen, joskaan ei tyrmäävä. Pelin dynaaminen luonne lisää tutuillekin radoille kuitenkin mukavasti elinikää.

Kevyttä ja viihdyttävää

Yksinpelinäkin viihdyttävä paketti pitää sisällään toki myös moninpelimahdollisuuden. Kaksinpeli jaetulla ruudulla on testatusti mitä parhainta viihdettä. Tietokonekuskit jäävät sivuosaan, kun inhimillistä kilpakumppania kampitetaan räjähtein, ansoin ja tarkoin ajoitetuin kyynärpääiskuin.

Verkossa pääsee ajamaan isommallakin porukalla. Teknisesti nettipelin toteutus ei jätä juuri valittamisen aihetta. Vauhtia riittää eikä viive pääse rokottamaan kokemusta. Ajoneuvojen valinta aiheuttaa vain pientä ärtymystä. Kärrynsä saa valita niistä vaihtoehdoista, jotka on yksinpelissä ehtinyt avata käytettäväkseen. Arvatkaapa vain, kuinka hauskaa on ajaa noviisina kilpaa pelin nopeinta autoa käskyttävää verkkosankaria vastaan? Malttamattomat saavat avattua nopeammat menopelit käyttöönsä rahaa vastaan. Haisee ikävästi rahastukselta.

En itse odottanut Split/Secondilta rehellisesti sanottuna juuri muuta kuin yhden tempun kertakäyttöviihdettä. Sitähän se pohjimmiltaan onkin, mutta kun se temppu on tarpeeksi hyvä ja se maltetaan kääriä teknisesti oivaan pakettiin, riittää lopputuloksessa imua.

Realistista ajotuntumaa ja vakavaa haastetta etsivien kannattaa kiertää peli suosiolla kaukaa, mutta räjähtävää ja vauhdikasta kevytviihdettä kaipaavat saattavat huomata pelisessioiden venyvän aivan huomaamatta. Jatkuvalla syötöllä jaeltavat läheltä piti -tilanteet ja maaliviivalle saakka kestävä jännitys on mitä parhainta lääkettä extremesukupolven vauhdinnälkään.

 

Tekijä: Black Rock Studio
Julkaisija: Disney Interactive Studios
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1-2 samalla konsolilla, 2-8 verkossa
Pelin kotisivu: http://www.disney.co.uk/splitsecond
Juho Anttila

 

Lisää aiheesta

Modnation Racers (PS3)

Sonic & Sega All-Stars Racing (PS3, Wii, Xbox 360)

Superstars V8 Next Challenge (PC, PS3, Xbox 360)

Blur-ennakko (PC, PS3, Xbox 360)

Moto GP 09/10 (PS3, Xbox 360)

Lue myös

Settlers 7: Paths to a Kingdom (PC)

Sin & Punishment: Successor of the Skies (Wii)

Super Street Fighter IV (PS3, Xbox 360)

 

Muropaketin uusimmat