Uusimmat

Star Trek: Legacy (PC, 360)

02.02.2007 12:03 Mikko Rekola

Televisiosta tuttu Star Trek palaa pitkästä aikaa myös pelimuotoon ja kattaa vaihteeksi sarjan koko historian. Mukaan on ahdettu tärkeimmät näyttelijät, aidot alukset sekä roimasti sotimista. Eikö Star Trekin pitänyt olla leppoisaa ja rauhallista avaruusmatkailua?

Pelin rakenne on erikoinen. Pelaaja pidetään hyvin ajan tasalla tulevista tehtävistä ja sen taustoista. Sen sijaan kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii tv-sarjan tapahtumien tuntemista etukäteen. Jos tapahtumat ja hahmot eivät ole entuudestaan tuttuja, katoaa viimeinenkin järjen hiven jo ensimmäisissä tehtävissä. Tapahtumille ei kerrota turhan yksityiskohtaisia taustoja, vaan tekijät olettavat jokaisen pelaajan olevan trekkie.

Mikäli tarinasta haluaa saada irti enemmän on hyvä paneutua aiheeseen ja selvittää esimerkiksi keitä komentaja Spock ja kapteeni James T. Kirk ylipäätään ovat. Kun epäselvältä tuntuva juoni on pääpiirteiltään hallussa voi keskittyä tehtäviin. Pelaamisen pääpaino on avaruusaluksen ohjaamisessa ja hallinnoinnissa. Tällä kertaa Star Trekissä ei etsitä universumin ihmeellisimpiä planeettoja, vaan tiedematkailun olennaiseen osaan nousee sotiminen.

Koko aurinkotuulen tuotanto

Kapteeni Kirkillä on ongelma, josta alkaa vallaton seikkailu jonka aikana kaikki merkittävimmät hahmot ja avaruusalukset tulevat tutuiksi. Yleensä eri tehtävien tavoite on liikkua kahden pisteen välillä ja tuhota ilmestyvät viholliset. Avaruusaluksen hallinta on alkuun hankalampaa kuin yksipyöräisellä ajaminen. Iso alus tuntuu kiikkerältä ja vauhtia on mahdoton arvioida.

Parin ensimmäisen tehtävän aikana huomaa helposti liidelleensä halutun kohteen ohi tai törmänneensä johonkin. Pelaajaa ei päästetä missään vaiheessa aluksen sisälle, vaan kuvakulma pystyy kiltisti ulkokuvassa aluksen takaviistossa. Kömpelön ohjauksen avuksi tarjotaan kaksiulotteista karttaa. Reaaliaikaisesti lähistön tapahtuvia mallintava kartta toimiikin kiitettävästi, ja yksinkertaisen kartan äärellä viettääkin suurimman osan ajastaan.

Kartan käyttö on välttämätöntä, sillä taisteleminen ja suunnistaminen on turhan vaikeaa ulkokuvassa. Onneksi karttajärjestelmää voi hallita strategianaksutteluiden tavoin, jolloin alukselle määrätään aina uusia lentosuuntia karttaa klikkailemalla. Myös vihollisten näkyminen karttapohjalla helpottaa tilannetta, sillä varsinkin takaa tulevat alukset jäävät muuten sokeaan kulmaan.

Ohjauksen erikoisin ominaisuus on pyörähtämisten puuttuminen, eli pelaajan ohjaaman galaksilaiva ei voi kääntyä ylösalaisin. Tilannetta vaikeuttaa vielä nopeuksiin suhteutettu pieni pelialue. Olo muistuttaa tiiviissä tilanteessa vankilaa.

Kapteeni, ne ampuvat

Ensimmäiset tehtävät tuntuvat helpoilta ja mielikuvituksettomilta. Pelaajalla on riittämiin aikaa lennellä omaan tahtiin ja vilkaista mitä oranssille planeetalle kuuluu. Vihollisten ilmestyessä tutkaan on vielä roimasti aikaa pohtia, miten suojautuisi ja mistä kulmasta fotonitorpedot ammutaan. Sotiminen on strategisesti hauskaa puuhaa, mutta tuttua kauraa teknisesti.

Kapteeni näkee ruudulta aluksen jäljellä olevat voimavarat. Aseiden käyttäminen on turhan yksinkertaista. Automaattilukituksella katsotaan mihin vihollista ammutaan ja siinä se. Missä ovat taistelun haasteet? Helpolta vaikuttava taistelujärjestelmä on toiminnoiltaan rajoittunut, varsinkin kun vastassa on suurempi kasa vihollisaluksia.

Oman aluksen puolustaminen ei ole helppoa, sillä osassa aluksista ei ole minkäänlaista suojausta. Tarinan edetessä alus varustetaan automaattisesti suojamekanismilla, jonka toiminta ei ole toivotulla tasolla. Nappia painamalla suoja sulkee koko aluksen sisäänsä, mutta silti se ei kata kaikenlaisia iskuja. Paras tapa hengissä selviämiseen onkin liikkua jatkuvasti ja tarkkailla vihollisten liikkeitä.

Eteenkin kronologisen tarinan loppupuolella odottavat taistelut saavat ajan kulumaan siivillä. Jyvät erotellaan akanoista kun tilanne on täpärä ja viholliset lähes oman aluksen iholla. Vaikeusaste on joissain tilanteissa hyvin haastava, mutta vaikeus on tässä tapauksessa piristävä asia. Ainoa negatiivinen ominaisuus massiivisissa taisteluissa on alusten vauriomallinnus. Kun alus saa iskun toiseen kylkeen, tunnistaa pelin vauriomallinnus iskun tulleen aivan toiselle puolelle alusta.

Kaunis galaksi

Ulkonäöllisesti Star Trek on vaikuttava. Alukset on mallinnettu viimeistä piirtoa myöten ja ne näyttävät television puolelta tutuksi tulleilta esikuviltaan. Erityisesti alusten kiiltävät pinnat ja valot ovat maininnan arvoisia. Taisteluiden aiheuttamat räjähdykset sitä vastoin ovat turhan vaatimattomia. Ikään kuin naapurin isän uudenvuoden rakettipaketista olisi ruudit kateissa.

Räjähdysten ja fotonisäteiden efektit ovat kauniita, mutta kun on nähnyt mihin Microsoftin uusin pelikonsoli pystyy Geometry Warsin kaltaisella arcadepelillä on pettymys aiheellinen. Kerrankin surullisenkuuluisille Hollywood-efekteille olisi ollut kysyntää.

Äänipuoli on hoidettu täsmällisesti, mutta siitä paistaa läpi tietty kuivuus. Kapteenien ja alusten miehistön äänet ovat ammattitaitoiset. Artikulointi on selvää, mutta käsikirjoitus toistaa monin paikoin turhaan itseään. Miksi yksinkertaisesta tiedustelutehtävästä on keskusteltava viisi minuuttia ilman mitään lopputulosta?

Live-moninpeli jäi arvoitukseksi, sillä kokeilun aikana yksikään ottelu ei onnistunut ilman haitallista verkkoviivettä tai pelin kaatumista. Ongelmaan on luvattu pikainen päivitys. Ennen sitä moninpeliin on haettava tuntumaa ainoastaan samalla koneella pelaamalla. Kaksi pelaajaa voi taistella keskenään deatchmatch-pelitilassa. Toteutus on toimiva, mutta monipuolisempia pelimuotoja olisi kaivattu mukaan mielenkiinnon nostamiseksi.

Jätetään alus ja kuollaan yhdessä

Star Trek: Legacy on kokonaisuutena yhtä kiikkerä, kuin pelin ensimmäinen avaruusalus. Mukaan mahtuu useita hetkiä hauskan ja haastavan toiminnan parissa. Sarjan fanit rakastavat peliä, vaikka puutteita löytyy turhankin monelta osa-alueelta. Sen sijaan muiden on parempi suunnata katseensa, vaikka siihen toiseen tähtisarjaan eli LEGO:n muokkaamaan Star Warsiin.

Lisenssipeliksi uuden sukupolven Star Trek avaus on onnistunut. Markkinoilta kuitenkin löytyy jo riittämiin hyviä futuristisia ammuntapelejä, joissa ei tarvitse turvautua kivikautiseen kaksiulotteiseen karttaan haluttuun kohteeseen löytääkseen.

Kehittäjä: Bethesda Softworks / Mad Doc Software
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360, PC
Kotisivu: http://startrek.bethsoft.com

Kiinnostavatko trekkipelit?

Vastaus Vastanneiden osuus tällä hetkellä
Tottakai, Star Trek forever!
0%
Vain jos ne ovat hyviä.
100%
Eivät pääsääntöisesti.
0%
Star Trek on nössöille, tehkää Galactica-pelejä!
0%

Siirry takaisin kyselyyn

Muropaketin uusimmat