UUSIMMAT

Strategic War in Europe (PC)

18.10.2012 15:00 | Leevi Rantala

Tekijä: Wastelands Interactive
Julkaisija: Matrix Games
Testattu: PC Windows 7, AMD V-Series V160 2.4 Ghz, 2 Gt muistia, ATI Mobility Radeon HD 4250
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: PC Windows XP/Vista/7, 1,5 GHz prosessori, 1 Gt muistia
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella)
Muuta: Ladattava peli, hinta 12.99€
Pelin kotisivu: Strategic War in Europe
Arvostelija: Leevi Rantala

Strategic War in Europe (tästä eteenpäin SWiE) tarjoaa vuoropohjaista strategiapelaamista, jossa tavoitteena on johdattaa akselivallat, liittoutuneet tai Neuvostoliitto läpi koko toisen maailmansodan. Vaikka idea ja sotanäyttämö ovat näinkin tuttuja, niin pelistä tekee erikoisen se, että koko sota on mahdollista pelata läpi yhdessä illassa.

Pelin alussa valitaan puoli ja aloitusvuosi. Vaikka mukana tulee mainostekstin mukaan ”kuusi erilaista kampanjaa”, niin käytännössähän kyse on samasta sodasta, jossa muuttuu ainoastaan sotatoimien aloitusvuosi. Itse pidin vuonna 1939 aloitettavasta kampanjasta, sillä kuukauden mittaiset vuorot takaavat sen, että pari valmistelevaa ensimmäistä vuotta ovat nopeasti takanapäin ja toisaalta niiden aikana ehdin hyvin rakentamaan juuri sellaiset sotajoukot kuin halusin.

Laajat tantereet ja pitkät vuorot

SWiE:n sotatantereet ulottuvat Euroopasta aina Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Kartta ei ole kuitenkaan hirvittävän suuri, sillä yksi heksa on läpimitaltaan 150 kilometriä. Mittakaavasta antaa hyvän kuvan se, että esimerkiksi koko Tanska on kuvattu noin kymmenellä heksalla. Mittakaava rajoittaa myös käytännön sotatoimia, sillä se ei anna mahdollisuutta liikkeiden hienosäätämiseen.

Kun tähän otetaan mukaan vielä kuukauden mittaiset vuorot, on koko sota sodittu alusta loppuun 70 vuorossa. Yhden täysimittaisen pelin pelaaminen onnistuu hyvin yhden illan aikana, joten peli sopii hyvin ajankäytön kanssa painiville pelaajille.

Sotimista, rakentamista ja kevyttä diplomatiaa

Mekaniikat ovat aika yksinkertaiset. Omalla vuorolla vain rakennetaan lisää joukkoja sekä soditaan. Tosin kehitettävien sotateknologioiden suuntaa pitää ajoittain säätää ja välillä voi myös harjoittaa hyvin rajoitettua diplomatiaa. Halutessaan merisotaa voi säätää, mutta oletusasetuksena tietokone hoitaa merisodan sekä meritse rahdattavat huoltokuljetukset. Pelin tempo onkin hyvin rivakka, eikä yhden vuoron siirtoja tarvitse yleensä puntaroida kovinkaan kauan.

Lisäjoukkojen hankkiminen vaatii sekä aikaa että resursseja. Jalkaväkiarmeijan saa kasaan kohtuullisen edullisesti, eikä aikaakaan kulu kuin pari kuukautta. Vastaavasti panssariarmeijan rekrytoiminen ja varustaminen kestää neljä kuukautta ja merivoimien kohdalla yhden laivueen kokoamiseen saattaa kulua jopa yli vuosi kallisarvoista aikaa. Koska peli on ohi kuuden vuoden päästä, ei joukkojen rakentamisessa kannata vitkutella. Periaatteessa peli tarjoaa myös mahdollisuuden ydinaseeseen, mutta itse en onnistunut moista ihmeasetta kyhäämään, vaikka säädin oman valtioni tuotannon asetusten kautta lähes kaksinkertaiseksi.

Teknologian kehittäminen hoidetaan syytämällä resursseja tietylle kehityshaaralle. Erilaisia suuntauksia ovat jalkaväki, tankit, ilmavoimat, merivoimat ja ydinaseet. Teknologioiden kehittyminen on täysin sattumanvaraista, tosin lisärahan syytäminen antaa hieman lisäpontta kehitykseen. Luonnollisesti paremmalla teknologialla varustetut joukot myös sotivat tehokkaammin, joten kehitykseen on pakko panostaa. Tosin teknologioiden kehittämiseen syydetyt resurssit ovat pois joukkojen rakentamiseen käytössä olevista varoista. Niinpä teknologisten askeleiden vauhdittaminen täytyy ajoittaa sellaiseen saumaan, jolloin kentällä on tarpeeksi tykinruokaa. Muutoin oma kansakunta saattaa helposti jäädä vihamielisen naapurin jalkoihin.

Diplomatia rajoittuu neljään erilaiseen toimintoon, joista kolme vaatii diplomatiapisteiden käyttämistä. Maksulliset vaihtoehdot koskevat maiden liittoutumispyrkimyksiä. Muita myötämielisiä maita voi patistaa liittymään omaan liittoumaan nopeammin tai vaihtoehtoisesti vastaleiriin halajavien liittymistä voi yrittää hidastaa. Lisäksi täysin vailla kantaa olevia maita voi yrittää taivutella omalle puolelle. Neljäs toiminto on sodanjulistus, joka on pelin ainoa ilmainen diplomatiatoiminto.

Äiti! Tekoäly huijaa ja kiusaa!

Nyt päästään pelin ainoaan varsinaiseen nurinanaiheeseen, joka on tekoäly. Se on nimittäin aika tyhmä ja yrittää peitellä vajettaan säälimättömästi huijaamalla. Otetaan esimerkki. Omassa pelissäni ohjasin akselivaltoja kohti uljasta tulevaisuutta. Pari ensimmäistä vuotta meni aivan mainiosti ja kukistin nopeasti Puolan, Tanskan, Hollannin, Norjan ja Ranskan. Sitten koitti syksy vuonna 1941 ja edessä oli sotaretki Neuvostoliiton suuntaan. Olin saanut raavittua kasaan pari pienempää tankkiarmeijaa ja lähdin ajelemaan pitkin venäjän aroja. Valitettavasti etenemiseni tyssäsi kuin seinään, sillä vastaani tuli yli kymmenen täysipainoista tankkiarmeijaa ja kammottava määrä jalkaväkeä. Armeijoillani pyyhittiin lattiaa ja punainen jyrä lopetti etenemisensä vasta Atlantin rannalla. Sama juttu toistui toisinpäin Neuvostoliiton puolella, tosin silloin Saksan armeija lopetti etenemisensä Uralille.

Päätin tutkia miten tämä on käytännössä mahdollista. Aloitin uuden pelin Saksalla ja otin fog of war –ominaisuuden pois päältä, jotta näkisin mitä vastapuoli puuhaa. Käytännössä peli meni niin, ettei Neuvostoliitto tehnyt yhtään mitään ennen Barbarossan alkua. Se ei sotinut edes Suomen joukkojen kanssa, vaikka talvisodan alkamisesta ilmoitettiin oikein erillisellä ilmoituksella. Stalinin joukot aktivoituivat vasta hyökkäykseni jälkeen. Tällöin Neuvostoliiton kamaralle ilmestyi täysin tyhjästä kymmenen tankkiarmeijaa, jotka piirittivät etummaiset joukkoni ja tuhosivat hyökkäykseni.

Eli käytännössä katsoen tekoäly huijaa pelissä törkeästi. Se ei tottele samoja rakentamisen lakeja, jotka rajoittavat pelaajan armeijoiden kasaamista, vaan loihtii tarvittavat sotajoukot tyhjästä. Toki tällaisella ratkaisulla saadaan tyhmäkin vastustaja tarjoamaan kunnon vastus, mutta samalla se syö peli-ilon täysin. Mitä järkeä on pelata peliä, jossa vastustajat eivät pelaa edes samoilla säännöillä?

Sotaoikeuden tuomio

Strategic War in Europe olisi voinut olla oikein hyvä ja kevyt strategiapeli, mutta valitettavasti tekoälyttömyys vie siltä täysin pohjan. Ihmisiä vastaan tilanne on tietenkin toinen, mutta silloin menetetään pelin suurin valttikortti: nopeus. Yhden illan aikana alusta loppuun pelattavia strategiapelejä ei edes tule muita mieleen, joten peli olisi vastannut pelirintaman selkeään puutteeseen. Tällaisenaan se kannattaa kuitenkin valitettavasti unohtaa.

 

Lisää aiheesta

Battle Academy (PC)

Combat Command: The Matrix Edition (PC)

Gary Grigsby’s War in the East: Don to the Danube (PC)

Panzer Corps: Afrika Korps (PC)

Lue myös

Dead or Alive 5 (PS3, Xbox 360)

Dishonored (PC, PS3, Xbox 360)

The Walking Dead Episode 4: Around Every Corner (Mac, PC, PS3, Xbox 360)

Torchlight II (PC)

World of Warcraft: Mists of Pandaria (Mac, PC)