Sunset Overdrive (Xbox One)

27.10.2014 12:01 Juho Anttila

Tekijä: Insomniac Games
Julkaisija: Microsoft Studios
Testattu: Xbox One
Saatavilla: Xbox One
Pelaajia: 1, 2-8 (internetissä)
Pelin kotisivu: https://insomniacgames.com/games/sunset-overdrive/
Arvostelija: Juho Anttila

Nykyinen konsolisukupolvi on sotkenut jännästi myös yksinoikeuspakkaa. Bungie tekee monialuastajulkaisuja ja Sony-talona tunnettu Insomniac kokeilee siipiään Microsoftin leirissä. Jälki on jo ensiyrittämällä sellaista, että tämän hitin lipsahtamisen kilpailijan leiriin luulisi harmittavan Sony-pomoja.

Ensinäkemältä lähinnä parkour-räiskinnäksi genrettyvä Sunset Overdrive tulee tuskin kenellekään yllätyksenä. Sen verran paljon on peli ehtinyt keräämään huomiota ja hypeä messuilla jo ennen julkaisuaan. Eikä muuten turhaan, sillä kyseessä on yksi tämän vuoden raikkaimmista pelikokemuksista.

Pelin älyvapaa luonne paljastuu jo taustatarinan kautta. Suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa kansainvälinen megakorporaatio FizzCo julkaisee uuden energiajuoman. Tätä litkua ei takuulla myydä jonneille lähikaupassa, sillä juomassa riittää potkua muuttamaan kaikki sitä maistaneet verenhimoisiksi mutanteiksi.

Tapahtumapaikka, Sunset City, lyödäänkin oitis lukkoon ja harvalukuisat eloonjääneet jätetään oman onnensa nojaan selviytymään loputtomien mutanttilaumojen keskelle. Vähemmän yllättäen myös pelaaja kuuluu tähän vangiksi jääneeseen joukkoon. Pakoon olisi päästävä, mutta se ei onnistu ilman yhteistyötä enemmän tai vähemmän tärähtäneiden eloonjääneiden kanssa.

Laina sieltä, toinen täältä

Sunset Overdrive on sen verran huikea sekoitus erilaisia vaikutteita, että paras tapa valaa pohja pelin ymmärtämiselle on tiputella hieman nimiä. Kaiken pohjalta löytyy sinällään moneen kertaan nähty avoimen maailman pelikaava tehtävineen, sivutehtävineen ja lukemattomine kerättävine salaisuuksineen.

Pelin piirrosmainen visuaalinen ilme ja hahmogalleria voisivat olla kuin Borderlandsista lainattuja, jos ylenmääräiset veriroiskeet ja synkkyys korvattaisiin lähes lelumaisella värimaailmalla ja vähemmän kyynisellä meiningillä. Tässä vaiheessa pöytään on syytä pelata myös Saint’s Row -kortti.

Insomniacin oma, syystäkin rakastettu Ratchet & Clank -sarja paistaa läpi sekä tasohyppelymeininkien että ennen kaikkea hämmentävän mielikuvituksellisen asevalikoiman kautta. Pelaajan syöksähdellessä ympäri kaupunkia mieleen muistuu myös se, miten sulavalta ja innovatiiviselta ensimmäinen inFamous aikanaan tuntui.

Vaikka vaikutteita on otettu moneltakin suunnalta, Sunset Overdrive on enemmän kuin osiensa summa. Muualla hyväksi koetut ainekset muodostavat perustan, jonka päälle voidaan rakentaa kieli poskella jotain kertaluokkaa hektisempää ja persoonallisempaa.

Parkouria potenssiin kymmenen

Kun nyt päästiin mainitsemaan persoonallisuus, tartutaan saman tien siihen, miksi Sunset Overdriveä voidaan kutsua parkour-räiskinnäksi. Liikkuminen kolmiulotteisessa tilassa on nimittäin paitsi tärkeä osa pelin persoonaa, myös suoranainen elinehto.

Sunset Overdrive on rakennettu niin, että maan pinnalla räiskivä tulee jyrätyksi alta aikayksikön. Mutanttilaumat höökivät päälle tai ampuma-asein varustetut jengiläiset ja FizzCon robottisotilaat ampuvat pelaajan seulaksi. Hengissä pysyäkseen on lähdettävä liikkeelle. Tähän on onneksi tarjolla oivat työkalut.

Ensinnäkin iso osa pelimaailmasta tuntuu olevan valettu kumista. Autot, katokset ja jopa puut ja pensaat toimivat trampoliineina, jotka heittävät pelaajan korkealle ilmaan. Seinät puolestaan ovat kuin luotuja juoksemista varten, ilman minkäänlaista rajoitusta. Lisäksi pelaaja pystyy grindaamaan hurjaa vauhtia niin katonreunoja, kaiteita kuin sähkölinjojakin pitkin.

Eloonjääminen ei ole ainoa kannuste hyödyntää kolmiulotteisen tilan tarjoamia mahdollisuuksia. Tyylikkäästä ja monipuolisesta toiminnasta palkitaan myös muilla keinoin. Pelaajan yhdistellessä grindaamista, hyppyjä, tyylikkäitä tappoja ja muita liikkeitä pitkiksi komboiksi tyylimittarin lukema nousee. Mitä korkeampi lukema, sitä paremmin esimerkiksi erilaiset sankarin ja aseiden erikoisominaisuudet toimivat.

Kaikkia temppuja myös tarvitaan, sillä vastassa on harvoin vain muutama vihollinen. Päälle hyökkäävät mutantit ja muut viholliset lasketaan usein kymmenissä. Meininki ruudulla on valtaosan aikaa hulvattoman hektistä ja kaoottista.

Kun pelaaja yhdistelee hyppyjä, grindaamista ja seinillä juoksentelua samanaikaisesti, kun pitäisi vielä räiskiä niskaan vyöryviä vihollisia, on kontrollien syytä olla kunnossa. Onneksi tähän ehkä pelin tärkeimpään osa-alueeseen on kiinnitetty tarpeeksi paljon huomiota. Ohjaustuntuma on hiottu niin intuitiiviseksi ja toimivaksi, että pienen harjoittelun jälkeen hulluimmatkin temput tulevat suoraan selkärangasta.

Torakkoa jos jonkinmoista

Ylempänä mainitsin erilaiset aseet yhtenä Sunset Overdriven persoonallisista ominaisuuksista. Valikoima onkin sangen muikea. Pitkälti toistakymmentä asetta kattava valikoima pitää sisällään toki pari perusasetta, mutta vastapainoksi tarjoillaan myös muun muassa LP-levyjä syytävä High Fidelity, harppuunapyssy Captain Ahab tai vaikkapa räjähtäviä teddykarhuja ampuva TnTeddy.

Ratchet & Clankistä tuttuun tapaan aseet keräävät kokemuspisteitä ja nousevat kokemustasoissa. Paitsi että niiden tekemä vaurio kasvaa, tarjoaa tasonnousu myös mahdollisuuden ruuvata pyssyihin niiden ominaisuuksia kohentavia modifikaatioita. Amp-nimen saamia modifikaatioita voi liittää kerrallaan yhteensä viisi myös pelaajaan, jolloin tiettyjä avainkykyjä voi muokata omaan pelityyliinsä sopiviksi.

Amppien kerääminen on yhdistetty näppärästi kerättäviin esineisiin. Pelikenttä on kylvetty täyteen vessapaperia, haisevia lenkkareita, kameroita ja muuta jännää. Jos edellinen kuulosti erikoiselta, yrittäkää olla välittämättä siitä. Sellainen on Sunset Overdriven maailma. Näillä kerättävillä esineillä voi puolestaan lunastaa itselleen yhä vahvempia amppeja.

Kaikkein erikoisimpien bonusten avaaminen vaatii erityisten puolustustehtävien läpäisemistä. Ampit keitellään kasaan laitteessa, jonka käyttö houkuttaa paikalle sankat joukot mutantteja. Pelaajan tehtäväksi jää suojella kattilaa siihen saakka, kunnes prosessi on valmis.

Ei oteta liian vakavasti

Yllä listattujen tavoitteiden lisäksi peli on tungettu täyteen erilaisia haasteita. Haaste voi olla tietyn reitin selvittäminen tavoiteajassa, määrätyn pistepotin kerääminen vihollisia teurastaen tai vaikkapa pommien toimittaminen Scab-katujengin tukikohtien oville. Onnistumisesta palkitaan paitsi paikalla kunnialistalla, myös pelin sisäisellä valuutalla. Haasteiden pariin on helppo unohtua pitkäksi aikaa silloinkin, kun alkuperäinen tarkoitus oli keskittyä tarinassa etenemiseen.

Niin, ja jos joku tässä vaiheessa vielä kuvitteli, että Sunset Overdriven tarina edustaisi valikoiman vakavampaa laitaa, viimeistään nyt on syytä reivata mielikuvaa päinvastaiseen suuntaan. Jos on pelin toiminta hilpeän sekopäistä, niin on myös tarinakin.

Pelin aikana kohdataan muun muassa tekstarein toisilleen kommunikoivia kyllästyneitä yläluokkanörttejä, wanabe-samuraijengi ja hurahtanut larppiporukka. Tuntuu, kuin Sunset Cityn muurien sisäpuolella olisi jäänyt henkiin vain ne porukan oudoimmat yksilöt. Hyvällä tavalla.

Erityisesti juonta eteenpäin vievät tehtävät vaihtelevat myös mukavasti. Toki mukaan mahtuu riittämiin totuttuja ”mene tuonne ja tapa kaikki”-tyylisiä rykäyksiä, mutta yhtä lailla myös kertaluokkaa mielikuvituksellisempia tempauksia. En tahdo spoilata tarinaa sen pahemmin, mutta kieltämättä siinä vaiheessa, kun tehtävänä on vaikkapa tappaa 500 pulua liekinheitinansojen avulla, on pakko todeta, etteivät pelintekijät todellakaan ota lempilastaan liian vakavasti.

Sunset Overdriveen on saatu mukaan myös moninpeli. Ilmeisesti ainakin alkuvaiheessa horde-tyyliseen tukikohdanpuolustamiseen perustuvaa kahdeksan hengen moninpelitilaa ei valitettavasti päässyt testiaikana kokeilemaan lainkaan. Pelaajia ei yksinkertaisesti löytynyt, mikä korjaantunee siinä vaiheessa, kun teos julkaistaan suuren yleisön ihmeteltäväksi.

Kun teos vihdoin saadaan kauppojen hyllyille, on Xbox One -pelaajilla hyvä syy harkita vakavasti peliostoksille lähtemistä. Nykyisen konsolisukupolven yksinoikeuspelivalikoima ei ole ollut tähän mennessä ihan hirveän vakuuttava, mutta Sunset Overdrive korjaa tilannetta selvästi.

Tässä vaiheessa on syytä todeta, että ihan kaikille Sunset Overdrivekään ei välttämättä maistu. Peli on sen kokoluokan sekametelisoppa erilaisia vaikutteita ja kieli poskessa heiteltyjä ideoita, että joillekin moinen kakofonia voi olla liikaa. Peliä on syytä lähestyä avoimin mielin, jotta siitä voi saada kaiken irti.

Omalla asteikollani hektinen, hauska, anarkistinen ja omalaatuinen open world -sekoilu nousee suoraan Xbox Onen pelivalikoiman kolmen parhaan teoksen joukkoon, eikä kilpailijankaan leiristä löydy juuri haastajia. Vähempäähän ei toki odotettukaan Insomniac Gamesin taidot tietäen, mutta on hienoa nähdä, ettei suuriakaan odotuksia petetä. Sunset Overdrive on avoimen maailman pelaamista parhaimmillaan.

Nelinpeli:

Lisätietoja: https://muropaketti.com/pelit/nelinpeli/

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

Sunset Overdrive –ensikosketus – harvinaisen siisti maailmanloppu

Peli näyttää korttinsa nopeasti. Tarjolla on hurjaa ja nopeatempoista ryntäilyä, loikkimista, juoksemista, räiskimistä, roinan keräilyä ja parkouraamista yltiöpäisen värikkäissä maisemissa. Tekemisen tahti on kiivas ja matka taittuu niin nopeasti, että heikompaa pyörryttää. Mutta tatti kourassa kokeillessa huomaa, että oikeastaan peli on varsin näppärä ja hyvin suunniteltu. Meininki ei ole vauhdin huumasta huolimatta aivan älytöntä, vaan kaikki on hyvin hallittavissa.