Tarr Chronicles –ennakko (PC)

29.08.2007 16:19 Miikka Lehtonen

Dramaattista tarinankerrontaa, huikeita näkymiä ja galaksin ytimestä hiipivä uhka, siinä Paradoxin uuden avaruusräiskinnän näkyvimpiä ominaisuuksia. Avaruuksien syvyyksiin sijoittuvat taistelusimulaatiot ovat joillekin pelimaailman parasta antia, eivätkä he voisi toivoa elämältä parempaa herkkua. Niinpä jokainen uusi teos tähän suhteellisen harvalukuiseen genreen onkin mitä tervetullein.

Genren ystävät ovat kuitenkin jakaantuneet kahteen kuppikuntaan. Toiset tykkäävät realistisista fysiikoista ja uskottavasta avaruussimulaatiosta. Toisille kelpaa suoraviivaisempi räiskintäkin. Tarr kuuluu jälkimmäiseen sarjaan.

Suuria kohtaloita

Jos avaruudessa kerran kiidetään, niin pitäähän pelissä olla kunnon juoni. Ja kyllä kelpaa – pelin alussa ollaan jo tilanteessa, jossa galaksin ytimestä vyöryvä vihollinen on jo vallannut puolet ihmiskunnan asuttamista maailmoista. Ei hyvin mene.

Alussakin ollaan pahasti kusessa, sillä vihollisen avaruuslaivasto hyökkää merkittävän avaruustukikohdan kimppuun, kesken evakuoinnin.

Toiminta onkin räväkkää, alusta saakka. Vihollishävittäjiä saapuu aalto aallolta, tykit laulaen. Radiokanava täyttyy siipimiesten mölinästä, kun alukset kieppuvat pitkin poikin ja värittävät avaruutta tulituksen ja räjähdysten kakofonialla.

Meininki tuntuu jopa vallan lystikkäältä. Alusten ohjaaminen on yksioikoista ja hienostelematonta, mutta toimivaa. Newtonit on lukittu huuhaakoppiin ja avain pudotettu mustaan aukkoon, eli meininki toimii tuttuun tapaan Star Wars –fysiikoiden kera. Jytylaserit ja ionikanuunat ampuvat laiskasti kiitäviä ammuksiaan, jotka kutittavat hiljalleen kohteidensa suojakilpiä ja lopulta pureutuvat panssarienkin sisään.

Pelaajalle ei ole annettu kovinkaan monimutkaisia työkaluja, vaan pelin painopiste on nimenomaan taistelemisessa. Aluksen ohjaukseen riittää hiiri ja rulla, jolla nopeutta on kätevä säätää. Lisäksi alukselle voi vetää käkkärit pohjaan tai painaa turboboostit hetkeksi pohjaan. Ammusten määrin ohella ainoa detalji, johon täytyy erikseen kiinnittää huomiota, on aluksen energiareservi. Voimanlähteestä syötetään virtaa niin suojakenttien täydentämiseen kuin moottorin boostiin ja energia-aseisiin. Onkin ikävää, jos taistelun tiimellyksessä huomaa pitäneensä liipaisinta pohjassa vähän liian kauan eivätkä suojakentät ehdi täydentyä vihollisen osumien välillä. Sitten sattuu.

Aluksen ohjauskomentojen ohella pelaaja voi käyttää ohjustorjuntaa tai vaihtaa aluksensa tilaa hyökkäys- ja puolustusmoodien välillä, mutta siinä se.

Pelaaminen on enimmäkseen nopeatempoista taistelua, jossa edetään pienten juoniloikkien kera koko ajan eteenpäin. Pitkä tarina on jaettu laajempiin tehtäviin, joissa kussakin näyttäisi olevan kolme lyhyempää vaihetta. Peli tallentaa automaattisesti tehtävien ja vaiheiden välillä, mutta pelaaja itse ei voi tallentaa kesken taistelun. Niinpä kuolon korjatessa on taistelu väännettävä uudestaan, joskaan ei välttämättä aivan alusta asti.

Räiskintämäisyydestään huolimatta Tarr Chroniclesista välittyy hyvä tekemisen meininki. Ovathan viholliset melkoisia puupäitä, mutta taistelut ovat hupaisia ja siipimiehetkin osaavat hommansa.

Visuaalit ovat parhaimmillaan upeat – vaikka alukset itse eivät mitään renderöinnin mestariteoksia olekaan, niin galaktiset maisemat ja taustat ovat hehkeitä. Avaruuden tapahtumia värittävät myös tapahtumat pelaajan välittömän ympäristön ulkopuolella, kuten avaruusalusten keskinäiset taistelut. Tyylikästä ja elävää.

Kokeilun perusteella pelistä jäi varsin maukkaat fiilikset. Vaikka peli onkin arcadea, niin se tuntuisi olevan miellyttävää ja toimivaa arcaderäiskintää sopivan eeppisen taustatarinan ja dramaattisten tapahtumien kera. Avaruuspelien ystävien kannattaa odottaa valmiin pelin julkaisua.

Tekijä: Quazar/Akella
Julkaisija: Paradox Interactive
Testattu: PC, Windows XP, Athlon 64 X2 3800+, 2 Gt muistia, GeForce 7900GT
Tulossa: PC, 28.9.
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, DirectX 9, P4 2,4 MHz, 256 Mt muistia, 64 Mt 3D-näytönohjain
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Tarr Chronicles