Technomancer sisältää hyvän pelin aineksia mutta… (PC, PS4, Xbox One)

13.07.2016 11:19 | Miikka Lehtonen

TechnomancerTekijä: Spiders
Julkaisija: Deep Silver
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, tuplaydinprosessori, 4 Gt muistia, 1 Gt DirectX 11 -näytönohjain, 11 Gt levytilaa
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava ja fyysinen peli, hinta diginä 49,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://thetechnomancer-game.com/en/game
Arvostelija: Miikka Lehtonen

technomancer_arv_025

 

Kesä. Kuka muka haluaisi lähteä ulos hämähäkkien, brutaalin auringonpaisteen ja yllättävien vesisateiden keskelle? On paljon kivampi pureutua eeppiseen roolipelieepokseen, joka tarjoaa kymmeniä tunteja laadukasta viihdettä ja jännää toimintaa.

Jos kuitenkin kaikki laadukkaat roolipelit on jo pelattu, nyt olisi tarjolla kakkosluokan kamaa. Vähän kärsinyttä, vähän lommoilla. Kiinnostaako?

Ranskalainen Spiders on erikoistunut tehtailemaan erikoisia ja vähän kämäisiä pelejä, joissa on kuitenkin usein jopa hyviä ja rohkeita ideoita. Toteutus ei vain ole aina aivan sillä vaaditulla tasolla ja niin ne huippupisteet jäävät vain haaveiksi.

Näin on myös firman tuoreimman pelin, The Technomancerin, tapauksessa. Se kurottaa kohti tähtiä ja vaikka se ei aivan sinne yletykään, ei tulos ole täysin arvotonkaan.

Technomancer

Marsissa mättää

Kaukaisen tulevaisuuden Mars ei ole kiva paikka. Sen erillisiä ja irrallisia kaupunkeja hallitsevat suuryhtiöt yksityisten armeijoidensa avulla armottomasti. Jokaisen asema elämässä määritetään jo syntymän yhteydessä ja jos pullikoi kohtaloaan vastaan, saa rautasaappaasta hampaisiinsa.

Suuryhtiöiden kelpaa hallita populaatiota, sillä kaupunkien ulkopuolella asiat ovat vielä huonommin. Marsin auringon säteily kun on niin voimakasta, että pienikin altistuminen sille muuttaa uhrin vääntyneeksi ja rujoksi mutantiksi. Kuten näissä tapauksissa yleensäkin, se planeetan fiinimpi väki katselee pitkin nokkaansa yhteiskunnan alinta sakkaa tajuamatta kuitenkaan, että ilman mutanttien auringonvalossa tekemiä arvokkaita töitä he olisivat itsekin samassa jamassa.

Tähän ikävään soppaan heitetään sitten pelaaja. Hän on mystisten Technomancereiden, tieteisvelhojen, veljeskunnan tuorein jäsen. Peli alkaa akatemian loppukokeesta, jonka jälkeen edessä on pesti kotikaupungin suuryhtiön armeijaan. Sen riveissä sitten opetellaan pelin saloja ja tutustutaan maailmaan, ennen kuin joudutaan keskelle salaliittoja, selkäänpuukotuksia, muinaisia ennustuksia ja muuta roolipelien peruskamaa.

Tätä tarinaa sitten koetaan pelissä, joka on selvästi ammentanut paljon inspiraatiota Dragon Age: Inquisitionin ja muiden Biowaren pelien toteutuksesta. Avoin ja suurikokoinen pelimaailma on täynnä kerättävää roipetta, lukemattomia sivutehtäviä, tuhoamistaan odottavia vihollisia ja liittolaisia, joista kaikilla on omat persoonallisuutensa, taustatarinansa ja myös tehtäväketjunsa. Niitä ei toki pääse näkemään, ellei ole tosi hyvää pataa kaverin kanssa.

Se suurin yllätys koetaan taistelussa, joka on todella vapaamuotoista ja ihan toimivaa.

Technomancer

Technomancer

Valitse roolisi

Siinä missä normaalit roolipeli sitovat pelaajan hahmonluonnin yhteydessä valittavaan ammattiin, The Technomancerissa kaikki on hyvin häilyvää. Käytännössä mitään hahmoluokkia ei ole, vaan pelaajan rooli määräytyy sen mukaan, minkä yllä olevista kolmesta varustesetistä valitsee aktiiviseen käyttöön.

Ne vastaavat karkeasti perinteisten roolipelien tankin, varkaan ja taistelijan rooleja ja kullakin on oma kykypuunsa, johon pisteiden sijoittelu avaa uusia passiivisia bonuksia ja kykyjä. Lisäksi kaikkien neljän varustesetin kanssa voi heitellä loitsuja, kuten teknovelhon ammattiin sopii.

Taistelu on reaaliaikaista, nopeatempoista ja hauskaa. Kullakin ammatilla on omat liikevalikoimansa ja pelityylinsä. Esimerkiksi tankki pystyy torjumaan vihollisten iskuja kilvellään, varas ammuskelemaan pistoolilla ja taistelija tekemään aluevahinkoa ympärilleen. Roolia joutuu usein vaihtamaan taistelun aikana, varsinkin pomohirviöitä vastaan taistellessaan.

Tämän vapaamuotoisuuden vastapainona on se ikävä realiteetti, että kykypisteitä ei ole koskaan tarpeeksi, joten käytännössä joutuu panostamaan yhteen tai kahteen vaihtoehtoon muiden jäädessä perustason torsoiksi.

Kokonaisuutena taistelu on se pelin paras osa-alue. Osittain tämä johtuu siitä, että se on toimivaa – joskin hyvin selvästi jälleen Dragon Agesta kopioitua – mutta osittain siitä, että vähän kaikki muu pelissä on enemmän tai vähemmän rempallaan.

technomancer_arv_05

Kaikki tökkii

On vaikea osoittaa mitään yksittäistä The Technomancerin osa-aluetta ja sanoa, että kyseessä on sen takia huono peli. Itse asiassa jos paljon pieniä asioita olisi tehty vähän paremmin, kyseessä olisi voinut olla jopa hyvä roolipeli. Ainekset ovat olemassa, mutta niiden sekoitus on mennyt pieleen ja rehellisesti sanoen olisi tarvittu oikolukijaa, joka olisi vetäissyt skalpellillaan suuren siivun pois monesta pelin osa-alueesta.

Otetaan vaikka ne suuret kartat. Ne ovat liian suuria, sillä noin 99% niistä on täynnä merkityksetöntä mitään. Niiden suunnittelu on myös hyvin kömpelöä ja kun mitään navigaatioapuja ei ole tarjolla, monikerroksisissa paikoissa joutuu todella usein ihmettelemään, miten hitossa kulloisenkin sokkelon läpi onnistuu luovimaan tiensä kartalla näkyvän kiintopisteen luoksi. Ja sitäkään ei voi tietenkään tietää, mihin se kiintopiste lopulta viittaa. Johonkin tehtävään, mutta mihin? Miten? Peli ei kerro, joten juokse ja selvitä.

Normaalisti se 99% tyhjästä kartasta voisi olla täynnä craftailuun tarvittavia raaka-aineita, löydettäviä aarteita ja kivoja salaisuuksia. Niin periaatteessa nytkin, mutta huonosti toteutettuna. Ensinnäkin pelin arkut sisältävät musertavan usein niitä perustason craftailuraaka-aineita, joilla voi sitten parannella aseitaan ja varusteitaan. Parannukset ovat kuitenkin aika pliisuja ja raaka-aineita tulvii haltuun niin valtavalla tahdilla, että vastaan tulevaa arkkua ei tervehdi ilolla ja innostuksella. Roskaa siellä kuitenkin on.

Technomancer

Pelin tarina pyrkii myös kysymään paljon kiinnostavia kysymyksiä yhteiskunnan epäkohdista, ennakkoluuloista ja muista meitäkin vaivaavista asioista. Valitettavasti kaikki on vain tehty niin hätäillen ja tökkivällä rytmityksellä, että tarina vuoroin laahaa aivan turhilla sivuraiteilla ja vuoroin ohittaa tärkeitä ja dramaattisia juttuja niin nopeasti, että ne miltei menevät ohi pelaajalta.

Itse hajosin The Technomancerin parissa jo selvästi ennen lopputekstejä, koska en vain jaksanut ravata enää suuria alueita päästä päähän 17. kertaa tekemässä tuhannetta pliisua sivutehtävää liian huonojen palkintojen toivossa. Ei pystynyt. Enkä usko, että moni muukaan pystyy. Niinpä veikkaan, että Technomancerin kohtalona on taas se sama juttu, joka Spidersin peleille käy: suuri yleisö kiertää kaukaa, mutta pieni porukka tykästyy peliin ja puolustaa sitä keskustelufoorumeilla hamaan tappiin saakka.

 

technomancer_arv_06iso

 

Lisää aiheesta

Bravely Second: End Layer – hauska ja viihdyttävä roolipeli (3DS)

Day of the Tentacle Remastered vie yhä täysillä mukanaan (Mac, PC, PS4)

Layers of Fear nojaa shokkeihin ja peläytyksiin (PC, PS4, Xbox One)

Sorcery – seikkailukirjoja digitaalisessa muodossa (Android, iOS, Mac, PC)

White Night – persoonallinen, hyytävä mutta myös ongelmallinen noir-seikkailu (PC, PS4, Xbox One)

Witcher 3: Blood and Wine DLC – noiturin tarina päättyy huipputunnelmissa (PC, PS4, Xbox One)