Testi PlayStation 5 - DualSense-ohjain
Uusi PlayStation-ohjain, DualSense, on edeltäjänsä DualShock 4:n tavoin langaton ja ladattava. Lataus tapahtuu johdolla ohjaimen etuosasta, kun taas pelaajan kanssa vastakkain on 3,5 mm kuulokeliitäntä. Ohjaimen latauskaapeli on nyt USB-C-USB aiemman micro-USB-USB:n sijaan eli johdon voi tuikata ohjaimeen miten päin tahansa. Ja jos kaapelin kanssa ei huvita latailla, lisälaitteena voi hankkia noin 30 euroa maksavan Sony DualSense -alustan, johon saa kaksi ohjainta latautumaan kerralla.
DualSense-ohjain on edeltäjäänsä hieman isompi ja painavampi. Kirjevaa’an mukaan olen tähän asti pelannut PlayStation 4:ääni 218 grammaa painavalla ohjaimella. DualSensen paino on puolestaan 283 grammaa. PlayStation 5:n ohjain on siis yli 60 grammaa edeltäjäänsä painavampi ja noin 20 grammaa painavampi kuin Stadian oma ohjain (265 grammaa), joka on tähän asti tuntunut poikkeuksellisen mieluisalta leveässä kämmenessäni, etenkin painonsa puolesta.
Xbox Series X:n ohjain on samaa painosarjaa kilpailijansa kanssa: se painaa pattereiden kera 287 grammaa, eli vielä piirun verran enemmän kuin DualSense.
Ulkonäkönsä ja näppituntumansa puolesta DualSensen tunnistaa heti tutun tuoteperheen jäseneksi, ja siihen tarttuminen tuntuu mieluisalta. DualSense istuu käteen kaikin puolin hyvin, ja ote siitä on pitävä. Tatit ovat riittävän napakat, mutta eivät jäykät, eivätkä ne pidä liian hakkaavaa ääntä edes ääripäihin painettuna.
Pienellä vääntelylläkään DualSense ei natise eikä vääntyile, vaan jättää mielikuvan kaikin puolin jämäkästä ohjaimesta. PlayStation 5:llä ei tarvinnut pelata kauaakaan, kun DualShock 4 alkoi jo tuntua liiankin kevyeltä, jopa vähän rimpulalta. Ja toisin kuin itse konsoli, DualSense-ohjain on visuaalisesti ilo silmälle – tosin katsotaan nyt sitten, miten valkealta ohjaimen valkoinen näyttää parin vuoden päästä.
DualShock 4:n suurehko ”valotaulu” on kutistunut DualSensessä ohjainta kiertäviksi juoviksi. DualSensen latautuessa ohjaimen valo vilkkuu hillityn hitaasti oranssina, ja sammuu kun akku on täynnä. Halutessaan ohjaimen merkkivalon kirkkautta voi myös säätää kolmen eri tason välillä, aivan kuten DualShock 4:nkin kohdalla.
Pimeässä huoneessa DualSense näyttää tältä:
Oikealla peukalolla hallinnoitavat kolmio, ympyrä, rasti ja neliö ovat menettäneet värinsä, ja samalla tuttu Share on korvattu Create-napilla. Käyttötarkoitus on kuitenkin pohjimmiltaan sama kuin ennenkin: vasemmalla peukalolla painettava nappi on tarkoitettu tallennusten tekemiseen. Sitä painamalla televisioruudun alalaitaan aukeaa kolme vaihtoehtoa: ”Tallenna äskettäinen pelaaminen”, ”Ota kuvakaappaus” ja ”Aloita uusi tallennus”.
Kuva- ja videotiedostot tallentuvat konsolin Mediagalleriaan, josta ne voi jakaa eteenpäin.
Liipaisimia DualSensessä on tuttuun tapaan neljä. Niistä R1 ja L1 ovat pysyneet samankokoisina, mutta R2 ja L2 ovat kasvattaneet kokoaan niin, että päällekkäin olevien liipaisinten välinen ”silta” on tippunut kokonaan pois.
Liipaisimiin myös liittyy yksi DualSensen mielenkiintoisimmista ominaisuuksista: adaptiiviset R2- ja L2-liipaisimet tarjoavat eri tilanteissa erilaisen vastuksen, eli liipaisinta ei vedetä pohjaan aina yhtä kevyesti, kuten DualShock 4:n kohdalla. Toinen iso uutuus on haptinen tärinäpalaute, mikä tarkoittaa sitä, että ohjain hyödyntää pelaajan tuntoaistia ja vahvistaa erilaisilla liikkeillä sitä, mitä pelissä tapahtuu.
Sekä ohjaimen tärinän voimakkuutta että liipaisintehosteen voimakkuutta voi säätää lisälaitteiden asetuksista, jos ne kokee epämiellyttäviksi. Uusia ominaisuuksia ei siis sullota väkisinkin pelaajan kurkusta ala.
PlayStation 5:n ohjaimesta löytyy myös sisäänrakennetut kaiutin ja mikrofoni, joka on varmasti monelle odotettu lisäominaisuus, ja vapauttaa pelaajan kuulokkeiden käytöltä. Ohjaimen alalaidasta löytyvällä painikkeella mikrofonin voi kytkeä nopeasti päälle ja pois päältä. Merkkivalo kertoo, missä tilassa mikrofoni on. Kun mikrofoni on käytössä, asettuu ohjaimen värinän voimakkuus automaattisesti tasolle Heikko.
