The Godfather II (PC, PS3, 360)

15.04.2009 17:39 | Simon Elo

Michael Corleone on perinyt isänsä Viton arvonimen – hän on Don, mafiaperheensä kunnioitettu pää. Kunnianhimoiselle nousukkaalle ei Yhdysvallat enää riitä, vaan katseet suuntautuvat lahdentakaiseen Kuubaan, jossa ei liittovaltion poliisi ahdista ja tuomari osoita syyttävällä sormella.

Kolme vuotta sitten julkaistu Godfather oli häikäisevä kuvaus mafiaperheiden elämästä. Pelin jatko-osa ei seuraa orjallisesti toisen elokuvan tarinaa, vaan tarjoilee pelaajille viihteellisen kuvauksen 1960-luvun mafiamaailmasta.

Godfather II alkaa, kun liikemies Hyman Roth kutsuu mafiaperheet koolle syntymäpäivilleen vuonna 1959. Siellä tapahtuu jotain, mitä yksikään perhe ei osannut ennakoida. Fidel Castron johtamat vallankumoukselliset näet valtaavat Havannan, ja Michael pääsee pakoon vain vaivoin.

Ensimmäisen pelin päähenkilö Aldo Trapani saa tulituksessa surmansa, mikä nostaa New Yorkin Doniksi ja pelin päähenkilöksi hänen alaisensa, kyvykkään Dominicin.

Kolmen kopla

The Godfather II ei seuraa orjallisesti esikuvana olevaa elokuvaa, vaan ottaa runsaasti luovia vapauksia. Matka vie halki New Yorkin, Miamin ja Havannan likaisten katujen.

Miami on kaupunkikolmikosta laajin ja tapahtumarikkain, mutta tekeminen loppuu silti kesken. Las Vegas olisi ollut mainio valinta neljänneksi kaupungiksi, sillä se on myös elokuvatrilogian vakiokuvastoa.

Ulkoasu ei ole missään nimessä parhaasta päästä, mutta 1960-luvun vaihteen tyyli tuo sille kaivattua omaleimaisuutta.

Dominic ei pärjää yksin, vaan avuksi on palkattava italiankielentaitoisia karpaaseja. Rivimiehillä on erilaisia kykyjä, joiden hyödyntäminen on tie menestykseen. Toinen on hyvä räjäyttämään, toinen lääkitsemään haavoittuneita. Dominicin possessa voi olla kerrallaan kolme miestä.

Joukkuepeliä

Kun on joukkue kasassa, on aika ryhtyä liiketoimiin. Se tarkoittaa kilpailevien perheiden yhtiöiden sabotoimista ja valtaamista omaan käyttöön. Miehet lähetetään valtaukseen kolmiulotteisen kartan avulla. Vaihtoehtoisesti karautetaan ratsuväki korkeimman omakätisesti suoraan ovelle. Don saa päättää osallistuuko hän likaisen työn tekoon vai ei.

Tulitaistelut ovat pelin parasta antia. Yleiseksi kaaokseksi muuttuvat luotijuhlat ovat sinänsä perinteistä räiskintää, mutta ah niin sujuvaa ja nautinnollista. Vartijoiden listimisen jälkeen on aika kovistella paikan omistajaa suojelurahojen toivossa. Ei kuitenkaan kannata kiristää hänen pinnaansa liikaa, tai omistaja mieluummin kuolee kuin antaa bisneksensä. Kaikki tietyn alan yritykset haltuun ottamalla saa rikollisliigan hallinnan, mikä tuo mukavia bonuksia.

Joskus viholliset hyökkäävät Corleonen omistuksien kimppuun, mikä pakottaa pistämään muutaman miehen puolustustöihin. Korruptoituneiden viranomaisten lahjominen helpottaa ahdinkoa tuntuvasti.

Lopussa kiitos seisoo

Kun vihollisperhe on menettänyt bisneksensä, on aika hyökätä heidän päämajansa kimppuun ja pamauttaa se taivaan tuuliin. Menestyksen myötä Dominic saa oman consiglieren ja kunnioitusta kaupungin jokaiselta pikkunilkiltä, mihin myös haasteet loppuvat.

Se latistaa pelin loppupuolta – muista perheistä ei oikein ole enää vastusta, vaan Corleonet jyräävät kuin Michael Schumacher formuloissa aikanaan. Vaikeustason valinnan voisi lisätä päivityksessä.

The Godfather II ei edes yritä tehdä kunniaa elokuvalle, vaan on vauhdikas ja viihteellinen kuvaus mafian toiminnasta 1960-luvun Yhdysvalloissa. Puljujen valtaaminen ja mafiajengin komentaminen on hauskaa, mutta ulkoasu kaipaisi viilausta ja kaupunkeja saisi olla enemmän.

 

Tekijä: EA Redwood Shores
Julkaisija: EA
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1 samalla koneella, 2-16 netissä
Pelin kotisivu: http://godfather2.ea.com
Simon Elo

 

Toinen mielipide (PC)

Konsolikäännökset ovat kuin suklaarasia, koskaan ei tiedä mitä saa. Godfather 2:sen kohdalla PC-pelaajat eivät nosta aivan tyhjää arpaa, mutta käteen jää silti se kuuluisa lyhyempi tikku. Suora käännös ei ota huomioon PC:n erityisominaisuuksia ja lopputulos jää viimeistelemättömäksi.

Kontrolleihin on matkalla padilta hiirelle ja näppäimistölle tarttunut outoa kankeutta ja epätarkkuutta. Ajan myötä ohjaukseen tottuu, mutta täysin sujuvalta se ei tunnu missään vaiheessa. Myös ulkoasu on siirretty tietokoneelle laiskasti. Korkeammat resoluutiot eivät kohtele tekstuureja aina kovinkaan lempeästi eikä piirtoetäisyyskään hivele silmiä.

Pelin sisältöä tarkasteltaessa setä laittaa kukkahatun päähän ja heristää sormea. Väkivalta kuuluu mafia-aiheeseen eikä sen kuvaamisessa pelin keinoin ole sinällään mitään vikaa. Viattomien, usein myös naisten, pahoinpitelemiseen perustuva suostuttelujärjestelmä esittää kuitenkin yksilöityä väkivaltaa ilman minkäänlaisia moraalisia valintoja tai seurauksia. Cooliksi tarkoitettu ominaisuus näyttäytyykin ennen kaikkea henkisesti teini-ikäisiä kosiskelevana eksploitaationa.

Jos ajoittain epäilyttävä väkivalta ja keskinkertainen käännös ei haittaa, on pelaaminen myös PC:llä silti varsin mukavaa. Meininki on rajun vauhdikasta ja ryhmän jäsenten mukanaolo tekee kaivattua pesäeroa selkeänä esikuvana toimivaan GTA-sarjaan. Taktinen donin näkymä on myös mitä mainioin idea.

Harmi vain, että Godfather 2:sen lukuisia hyviä innovaatioita ei olla maltettu viedä rauhassa loppuun saakka. Peli on aivan liian helppo ja itseään toistava. Taktikointi menettää merkityksensä, kun omien bisnesten suojeleminen ja kilpailijoiden kurittaminen sujuu ilman suurempaa haastetta tehdyistä valinnoista riippumatta.

Peruspelaaminen ei myöskään kehity juuri mihinkään suuntaan. Viimeisen kartanon valtaaminen ei paremmista varusteista huolimatta poikkea pelillisesti ensimmäisen bisneksen haltuunotosta. Sama kuvio toistuu kymmeniä kertoja tehden pelaamisesta pian tympeää puurtamista. Godfather 2 jättääkin viihdyttävyydestään huolimatta suuhun kitkerän puolitiehen jääneiden ideoiden jälkimaun.

Juho Anttila

 

Lisää aiheesta

Godfather – Kummisetä on yhä hyvissä voimissaan

Haastattelussa Godfather-pelin tuottaja David DeMartini

The Godfather (pc, PS2, Xbox)

Lue myös

Elven Legacy (PC)

Jack Keane (PC)

Ninja Blade (360)

Resident Evil 5 (360, PS3)

Silent Hill: Homecoming (PC)

SOCOM: U.S. Navy SEALs Confrontation (PS3)

Sonic and the Black Knight (Wii)

Stormrise (PS3, 360)

 

Keskustelu

Juu kuraa ja vihaan kaikenlisäksi tuota kameraa että se on nykyään muutettu tuohon sivulle?! Miks se ei voi olla keskellä niinkuin ennenkin

Rumat tissit ja ihan paska peli! voi voi teiitä pojjat parat jotka tämän pelin hankitte, käy ihan sääliksi ; =)

mafia 2:kin on konsolituubaa joten eipä sitäkään kannata odotella

@1
Allekirjoittaneen puusilmäisyyttä. Korjattu, kiitos huomautuksesta.

Tänään tullut muilutettua jo 6h kyseistä teosta. Rehellisesti sanottuna odotin vähän enemmän haasteita. Aika juoksemalla menee tuo rackettien valtaus yms.

Näihköhän on myönnettävä että pelien julkaisiat/ tekiät eivät enää jaksa tehdä kunnon PC käännöksiä, vaan jättävät ne työharjoittelioiden hommaksi.
Sama taisi olla kymmenisenvuotta sitten konsolien kirous kun pelejä käännettiin PC:ltä konsoleille.
Ei sieltä montaa kunnon käännöstä löytynyt.

Voisi sen PC:n mainita julkaisualustana, vaikka konsolipojat arvostelevatkin nykyään.

Muropaketin uusimmat