Tiger Woods PGA Tour 12 (PS3, Wii, Xbox 360)

20.05.2011 18:00 Muropaketin toimitus

Tekijä: EA Tiburon
Julkaisija: EA
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: PlayStation 3, Wii, Xbox 360
Pelaajia: 1-4
Pelin kotisivu: http://www.ea.com/tiger-woods
Arvostelija: Jukka Moilanen

Huipulla on yksinäistä. Tiger Woodsin nimeä kantavat pelit ovat olleet jo vuosikausia ainoa varteenotettava vaihtoehto simulaatiomaisista golfpeleistä kiinnostuneille. Edes liikeohjausjärjestelmät eivät ole synnyttäneet kilpailijaa EA:n pelisarjalle, vaan valtaosa peleistä lähestyy lajia kevyemmällä otteella.

Uusi Tiger Woods ei kuitenkaan sorru leikittelyyn, sillä Mastersiin, yhteen golfin kuninkuusturnauksista, keskittyvän pelin tuntuma on puhdasta golfia.

Masters-turnaus on todella vahvasti mukana pelissä sekä ulkoisesti että pelillisesti. Peli pyörähtää käyntiin turnauksen historiaa kertaavalla videolla ja valikoiden taustalla vaihtuvat kuvat Augusta Nationalin upealta kentältä. Yhdessä pelimuodossa yritetään toisintaa Mastersin ikimuistoisimpia lyöntejä ja uratilan nimikin on vaihtunut Road to Mastersiksi.

Vaikka yhden turnauksen korostaminen pelissä tuntui aluksi hieman erikoiselta, toimii se kuitenkin mainiosti peliä yhdistävänä tekijänä. Uratilassakin tavoite on selvä: voittajan vihreään pikkutakkiin sonnustautuminen.

Mailapoika mukaan

Pelillisesti Tiger Woods PGA Tour 12:ssa on paljon samaa edeltäjiensä kanssa. Tänä vuonna caddien roolia on korostettu, vieläpä varsin onnistuneella tavalla. Pelaaja saa automaattisesti suosituksen lyönnin suunnasta ja pituudesta, ja valittavana on useimmiten lyhyempi ja helpompi sekä pidempi, mutta riskialttiimpi vaihtoehto. Myös putatessa caddie antaa ainakin summittaisen arvion putin tähtäyspisteestä ympyränä, jonka koko riippuu puttietäisyydestä ja viheriön kaltevuudesta. Toki jokaisen lyönnin voi suunnata myös itse, mutta suositukset tarjoavat kätevän tavan nopeuttaa pelaamista, jos lyöntien mittailu ei innosta.

Pelin PS3-versio on todennäköisesti ehdoton valinta pelin tehokonsoliversioista, etenkin Move-kapulan omistajille. Vaikka liikeohjaus ei olekaan pettämättömän tarkka, on pelaaminen lyöntejä imitoimalla huomattavasti nappien painelua tai tatin heiluttelua viihdyttävämpää. Lyönnin liikeradan ja nopeuden lisäksi liikeohjauksessa seurataan mailanpään asentoa, joka yhdessä liikeradan kanssa vaikuttaa pallon lentorataan. Myös erilaiset lyöntityylit huomioidaan, joten lajin tuntemisesta on ainakin etua voiman säätelyssä. Eniten ongelmia Moven käyttö tuottaa puttailussa, jossa voiman säätely on tarkkaa. Toisaalta puttaamisen kuuluu olla haastavaa, sillä todellisuudessakin puttipelin onnistuminen ratkaisee ison osan tuloksesta.

Hermopeliä

Moven kanssa mainion parin muodostaa pelin focus-toiminto. Keskittymiskykyä kuvastavan toiminnon käyttäminen parantaa lyöntien tarkkuutta ja sen avulla saa tarkemman tähtäyspisteen putteihin. Focusta on kuitenkin säännösteltävä, sillä tiukkojen tilanteiden nostattamaa jännitystä kuvataan paitsi audiovisuaalisin tehostein, myös tekemällä lyöntien hallinnasta vaikeampaa, ja keskittymiskykyä käyttämällä tilanteen voi palauttaa normaaliksi. On hermoja raastavaa putata turnauksen voitosta ilman puttausvoimaa näyttävää palkkia sydämenlyöntien pauhatessa kaiuttimissa. Kisan häviäminen focuksen puuttumisen vuoksi on turhauttavaa, mutta pelimäisyydestään huolimatta ominaisuus simuloi mainiosti golfin vaatiman hermokontrollin roolia.

Ihan ongelmaton kokemus Tiger Woods PGA Tour 12 ei kuitenkaan ole. Moven käyttäminen tietyissä valikoissa on todella epätarkkaa, ja etenkin puttien upottaminen vaatii oikeaoppisen ”pallon” tuijottamisen sijaan katseen suuntaamista kohti kuvaruutua. Lisäksi osa uratilan kisoistakin on käytettävissä vain maksullisen lisäsisällön hankkineille, vaikka pelin mukana olevissa 16 kentässä on kierrettävää yhden pelin puitteiksi.

EA Tiburonin tuore golf-peli on eräs kaikkien aikojen parhaista golf-aiheisista videopeleistä. Simulaatiomainen golf ei toki sovi kaikille, mutta Move-ohjaus ja helpottava caddie-toiminto saattavat herättää myös golfista kiinnostumattomien mielenkiinnon peliä kohtaan. Golf-fanit taas saavat mainiosta uratilasta ja Masters-sisällöstä paljon irti ilman kapulan heiluttamistakin.