Trackmania Turbo ajattaa hauskasti ja hullusti (PC, PS4, Xbox One)

30.03.2016 15:00 | Miikka Lehtonen

Trackmania TurboTekijä: Nadeo
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PlayStation 4
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Laitevaatimukset: Windows Vista, Core 2 Duo E4400, 2 Gt keskusmuistia, DirectX 11 -yhteensopiva näytönohjain
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella), kymmeniä (internetissä)
Pelin kotisivu: Trackmania Turbo
Arvostelija: Miikka Lehtonen

trackmania_turbo_arv_04

 

Ranskalainen Nadeo tunnetaan käytännössä vain yhdestä pelistä, mutta se peli onkin sitten omassa genressään ainutlaatuinen ja rakastettu. Trackmania!

Hyvin hämärä ja totaalisen uniikki autopeli on viihdyttänyt ystäviään jo vuosikausien ajan oudolla menollaan. Nyt valloituksen kohteena on ihan uusi yleisö: konsolipelaajat.

Tutustuin itse ranskalaiseen Trackmania-peliin jo joskus vuosituhannen alussa. Olisikohan se ollut vuosi 2005, jolloin pelailin nätin näköistä autopeliä, joka yhdisteli monen pelaajan huristelua, tasohyppelyä ja muita erikoisia ideoita uniikiksi paketiksi. Siitä lähtien olen aika ajoin palannut pelin pariin uusien versioiden ja päivitysten myötä.

Vaikka päivitykset ja uudet versiot ovatkin tuoneet soppaan omia mausteitaan, Trackmania on kehittynyt kuin itsekseen pelaajien luoman serverikulttuurin mukana jo useiden vuosien ajan. Trackmania Turbo tekee pienoisen pesäeron tähän kulttuuriin, mutta toimii hyvin omana pelikokemuksenaan, joka on ehkä eri tavalla hullu kuin perinteiset Trackmaniat, mutta hullu yhtä kaikki.

Trackmania Turbo

Katto on lattia

Jos minun pitäisi tiivistää se tyypillinen Trackmania-kokemus lyhyesti, lähtisin hahmottelemaan sitä näin. Kuvittele autopeli, jossa ajetaan kilpaa muiden pelaajien haamuja vastaan. Radalla vipeltää kymmeniä pelaajia yhtä aikaa, mutta muihin ei voi törmätä eikä heidän ajoonsa voi vaikuttaa mitenkään. Radat ovat usein lyhyitä ja yksi pelikierros kestää noin viisi minuuttia, minkä aikana pitäisi takoa tauluun mahdollisimman hyvä kierrosaika. Yrittää saa niin monta kertaa kuin ehtii.

Paperilla tämä idea kuulostaa ihan kivalta, mutta ei sellaiselta, että pelin ympärille kertyisi fanaattista seuraajakuntaa. Ei, siitä meidän on kiittäminen Trackmanian hulluutta. Pelissä radat ovat nimittäin lähempänä vuoristoratoja kuin perinteisiä autoratoja. Välillä mennään silmukoissa, toisinaan ajetaan ylösalaisin katossa, joskus taas driftataan 180 asteen kurvien ympäri pystysuoraan seinällä. Kuten arvata saattaa, vähän väliä tulee haavereita, mutta ei se mitään. Edellisestä checkpointista tai radan alusta pääsee yrittämään uudelleen napin painalluksella ja välittömästi.

Nyt resepti kuulostaa jo sangen erikoiselta, mutta tämäkään ei vielä riitä. Trackmania kun on pelisarja, joka on alusta saakka luotu pelaajien muokattavaksi. Kaikki ajavat samoilla ominaisuuksilla varustetulla autolla, mutta sen mallia on pystynyt muuttelemaan hyvinkin vapaasti. Peli on myös pyörinyt pitkälti pelaajien itsensä tekemien ratojen ja modattujen servereiden varassa. Niinpä luova hulluus on yhdistynyt servereihin, joiden seinät on koristeltu matalaresoluutioisilla Star Wars –kuvakaappauksilla ja taustalla pauhaa dubstep-remix Cherin ”Life After Love” –biisistä.

Trackmania Turbo

Trackmania tuntuukin parhaimmiltaan kuumehoureelta. Todellisuuden, unen ja painajaisen rajat hämärtyvät pelaajan pyrkiessä siihen flow-tilaan, missä parhaat suoritukset ja ajat ovat mahdollisia. Tunnit katoavat ja hauskaa on.

Trackmania Turbo ei hukkaa tuota idean ydintä, sillä sekin on yhä hauska ja nopeatempoinen moninpeli, jossa ajetaan sekopäisiä ratoja pitkin kilpaa muiden kanssa. Vauhti on hirmuinen, ohjaustuntuma on viimeisen päälle kohdallaan ja pelaaminen on hauskaa. Grafiikkakin on vihdoin noussut oikeasti hyvälle tasolle, joten moni asia Turbossa on kohdallaan.

Mutta se äärimmäinen luova hulluus… Se puuttuu. Pelaajien pyörittämien modattujen serverihelvettien sijaan Trackmania Turboa pelataan kyllä joko pelin omilla radoilla – joita on useita kymmeniä – tai pelaajien itse tekemillä radoilla, mutta omaa musiikkia tai grafiikkaa peliin ei voi puskea. Niinpä Trackmania Turbo menettääkin väistämättä osan siitä puhtaasta kaaoksesta, mitä peli on perinteisesti tarjoillut.

Ilahduttavasti tätä hulluuden osa-alueen puutetta paikataan sitten vähän erilaisella hulluudella.

Trackmania Turbo

Trackmania Turbo

Trackmania Turbo

 

Nyt myös sohvamoninpelaajille

Trackmania on perinteisesti ollut käytännössä puhdas nettimoninpeli. Usein mukana on ollut jonkinlainen yksinpeli, mutta aika pliisu sellainen. Niin nytkin: pari sataa yksinpelihaastetta, joissa ajetaan kilpaa joko radan suunnittelijan asettamia kohdeaikoja tai kavereiden huippusuorituksia vastaan. Ihan kivaa, ja hyvää treeniä. Tulevatpa ne pelin neljä erilaista autoa omine fysiikkamalleineen ja kikkoineen ainakin tutuksi. Mutta en minä Trackmania Turboa yksinpelin takia ostaisi.

Jos kuitenkin tykkää saman sohvan kokemuksista, Turbolla on enemmän annettavaa kuin millään Trackmanialla aiemmin. Tarjolla on pino erilaisia bilepelitiloja aina jaetun ruudun kilpailusta co-op-tilaan, jossa molemmat pelaajat ohjaavat samaa autoa. Peli yhdistää kummankin kuskin ohjaimen liikkeet yhdeksi ja ohjaa sitten autoa niiden perusteella. Vaatii yllättävän paljon osaamista, jotta pystyy sujuvasti driftailemaan kurvien läpi ja voittamaan pelin haasteet. Hullua ja hauskaa, siis!

Vähintään erikoisena ratkaisuna mukana on myös pino salaisia pelitiloja. Kyllä: valikossa on ihan erillinen Secret Mode –kohta, joka ei aluksi tunnu tekevän mitään. Käykin ilmi, että sen kohdalla pitää painella ohjaimella kolmen napin sarja, joka sitten vastaa jotain niistä todella hämäristä pelitiloista. Miten olisi vaikka jaetun ruudun kilpa-ajo, jossa kaasun painamisen sijaan rämpytetään autoon vauhtia nappia painelemalla, kuin Track & Fieldissä konsanaan?

Trackmania Turbo

Niinpä Trackmania Turbo kyllä tuo pelikentälle aimo annoksen outoja ratkaisuja ja puhdasta hulluutta. Se on hyvin hauska peli, joka menettää ehkä osan siitä nettihurmiosta, mitä Trackmaniat ovat perinteisesti tarjoilleet. Ei kuitenkaan liikaa, sillä ydin on yhä kohdallaan: kilpa-ajaminen on pirun hauskaa ja addiktiivista puuhaa. Jään kovasti kaipaamaan PC-versioiden luovaa hulluutta ja vapautta, mutta toisaalta Turbo ansaitsee oman paikkansa sarjassa monipuolisilla paikallisilla moninpelitiloillaan.

Jos Trackmaniat ovat vielä testaamatta, Turbon myötä kannattaa ehdottomasti hypätä mukaan. Se on hauska, sujuva ja hullu autopeli, jolle ei sarjan ulkopuolelta löydy verrokkia.

 

Trackmania Turbo

 

Lisää aiheesta

Trackmania DS (DS)

TrackMania (PC)

Trackmania United (PC)

TrackMania Nations Forever – ilmainen ajopeli

Trackmania 2: Canyon jatkaa hauskojen hupipelien sarjaa