Train Valley lähestyy junien maailmaa hektisen puzzleilun kautta (Linux, Mac, PC)

23.10.2016 14:00 | Miikka Lehtonen

trainvalley_arv_0kansiTekijä: Flazm, Oroboro Games
Julkaisija: Flazm
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia, GeForce GTX 970
Saatavilla: Linux, Mac, PC
Laitevaatimukset: PC Windows XP tai uudempi, Intel Core 2 Duo E4500, 2 Gt muistia, DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta 9,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://train-valley.com
Arvostelija: Miikka Lehtonen

Train Valley

 

Junapelit ovat oikein kivaa ajanvietettä. Railroad Tycoon ja lukemattomat muut pelit ovat tehneet junaratojen piirtelystä rentouttavaa ja kiehtovaa puuhaa.

Train Valley lähestyy samaa aihepiiriä, mutta hieman erilaisesta perspektiivistä.

Kannattaa ensitöikseen unohtaa kuvitelmat siitä, että Train Valley olisi Railroad Tycoonin ja monen muun junaratapelin kaltainen bisnessimulaatio, jossa liikutellaan kuormia kaupungista toiseen, rakennetaan rauhassa talousimperiumia ja niin edelleen.

Pelissä kyllä tehdään näitä asioita, mutta rauhallisesta chillailusta ja rennosta menosta ei ole tietoakaan. Tarjolla kun on hyvin hektinen puzzlepeli.

Train Valley

Hurmaavan näköistä menoa

Train Valley tekee erittäin mukavan ensivaikutelman, sillä se näyttää lasten lelusetiltä. Junat ovat kuin leluja, maisemat näyttävät koostuvan pienoismalleista ja taustalla soi oikein mukava ja rentouttava musiikki. Sitä voisi helposti kuvitella, että edessä on rentouttavia pelihetkiä, mutta tämä ei voisi olla enää kauempana todellisuudesta.

Train Valleyn perusidea on simppeli: pienillä, ruuduista koostuvilla kartoilla on aluksi pari kaupunkia, joiden väliin piirretään junarata. Sitten kaupunkeihin ilmestyy lähtövuoroaan odottavia junia, jotka pistetään hiirtä napsauttamalla matkaan. Juna puksuttaa rataa pitkin toiseen kaupunkiin, pisteitä kilisee. Sitten kartalle ilmestyy kolmas kaupunki. Okei, piirretään sinnekin junarata ja yhdistetään se olemassaolevaan junaverkkoon, yrittäen pitää huolta siitä, että vaihteita käyttämällä voi tehdä reitin mistä tahansa kaupungista minne tahansa.

Nyt meno alkaa olla jo vähän hektisempää, sillä enää ei riitäkään, että vuorottelee junia kaupungista toiseen, vaan täytyy myös aktiivisesti huolehtia siitä, että vaihteiden asennot on säädetty kohdalleen, eivätkä junat käänny risteyksistä vääriin suuntiin. Ja sitten kartalle tulee neljäs kaupunki. Pian viides. Sitten kuudes.

Kohta pieni lelulaatikko onkin täynnä ristiin suhaavia junaratoja ja hirmuisia määriä kytkimiä. Paine ei hellitä, sillä tasaisin väliajoin satunnaiselle asemalle ilmestyy juna, joka haluaa satunnaiselle määräasemalle. Jos asemalla olisi jo ollut juna odottamassa, se lähtee välittömästi liikkeelle – oli radalla tilaa tai ei.

trainvalley_arv_04

Train Valley onkin peli, jossa tasapainotellaan koko ajan katastrofin reunalla. Olo on kuin yrittäisi jonglöörata liian monella pallolla yhtä aikaa, eikä huomio tunnu millään riittävän kaikkeen. Jo pelkästään toimivan junaverkon tekeminen on haastavaa, sillä mitä kamalampaa spagettia rataverkostaan tekee, sitä hirveämpää on yrittää kiireessä ja liikkeessä naksutella junille sopivia reittejä. Samalla pitäisi yrittää pitää kirjaa asemilla odottavista junista ja optimoida verkkoa niin, että koko ajan suunnilleen kaikki sen osat ovat yhtä aikaa käytössä.

Ja koska tämäkään ei vielä riittäisi, kaikki junat eivät ole samanlaisia. Osa on nopeampia, osa hitaampia. Minun tietääkseni ainoa tapa selvittää junan tarkka pituus ja nopeus on lähettää se radalle. Niinpä yllättäen käykin kylmästi kun kuvitteli, että voi helposti lähettää samaa ratapätkää pitkin peräkkäin pari junaa samaa asemaa kohti – takaa tuleva voi hyvinkin ajaa edessä menevän kiinni ja sitten räjähtää.

Niinpä rentoutumisesta ei ole tietoakaan. Train Valley on ahdistavimpia pelejä ihan hetkeen!

Train Valley

Lisäominaisuuksien tarpeessa

Train Valley on kiehtova idea, mutta jokin vain tökki kovasti vastaan. Osittain se oli ehkä se ahdistus, sillä ainakin minulla riittää elämässäni ihan tarpeeksi hoppuja ja sammuteltavia tulipaloja ilman, että otan pelattavakseni pelin, jossa koko ajan hermoillaan ja stressataan.

Mutta ei sekään olisi sinänsä huono juttu, jos tuntuisi siltä, että peli antaisi kaikki keinot hallita kaaosta. Ongelmia on muutama. Näistä ensimmäinen on se, että informaatiota ei ole tarpeeksi. Kenttien tavoitteet ovat usein hyvin tiukkoja ja pelaajan tulisi osata paitsi rakentaa täysin optimoitu reitti kaikkien kartalle tulevien kaupunkien väliin, myös pystyä pitämään se täydessä kuormituksessa jatkuvasti, jotta tehtävän pistetavoitteet täyttyvät.

Tämä on kuitenkin hyvin haastavaa jo pelkästään sen takia, että mukana on sitä satunnaisuutta. Joskus junat sopivat hyvin lomittain radalle, toisinaan eivät. Kokeilu ja epäonnistuminen eivät ole pelaajan kannalta kivoja keinoja selvittää, sopivatko junat vai eivät.

Sekin on ikävää, että joskus sitä vain sitten ajautuu tilanteeseen, jossa homma leviää käsiin. Radalle ei vain saa junia tarpeeksi nopeaan tahtiin ja sitten jo käytössä olevalle asemalle ilmestyisi lisäjuna, jolloin sen entinen asukki tosiaan lähtee puskemaan jääräpäisesti eteenpäin. Pelin kehittäjien mukaan näin pitäisi tapahtua vain jos kaikki asemat ovat jo täynnä, mutta voisin vannoa, että minulle niin on käynyt vaikka muualla olisi tilaa. Se on turhauttavaa.

Sekin on turhauttavaa, että kun katastrofi lähtee tapahtumaan, usein ei voi kuin katsella sen tapahtumista. Olisi todella kiva, jos junat voisi määrätä pysähtymään vaikka risteyksissä ja odottamaan vuoroaan. Nyt täytyisi käytännössä rakentaa ratojen sivuun odotussilmukoita, joihin junia voi yrittää ohjata ajamaan loputonta silmukkaa vuoroaan odottaessa.

Train Valley

Tuloksena onkin peli, joka ei oikein tunnu tietävän, mitä se haluaisi olla. Yhtäältä peli on kehittäjiensä lausuntojenkin mukaan tehty niin, että kaikkiin kenttiin on se oikea ratkaisu. Se yksi suunniteltu tapa, miten radat pitäisi rakentaa ja miten kenttä pitäisi läpäistä. Samalla mukana on turhauttavasti satunnaisuutta, jonka ansiosta se oikeakin ratkaisu välillä räjähtää reisille. Tämä turhauttaa. Ei mene aikaakaan ennen kuin kenttiä saa rassata läpi helposti toista tusinaa kertaa yrittäessään täyttää tavoitteita ja avata seuraavia kenttiä. Se ei ole hauskaa.

Niinpä Train Valley onkin ehkä vähän väliinputoaja. Haluaisin pitää siitä kovasti, ja kun homma toimi, pidinkin. Mutta aivan liian usein pelaaminen sai aikaan ärräpäitä ja turhautumista.

 

 

Lisää aiheesta

Final Station -ennakko – zombijuna puksuttaa maailmanlopun raiteilla (PC)

Bounty Train -ennakko (PC)

Train Fever (Linux, Mac, PC)

Rail Nation (Linux, Mac, PC)

Train Simulator 2012 (PC)

Train Model Simulator EEP 5.0 (PC)