UFO: Extraterrestrials (PC)

Monelle peli nimeltään UFO tai X-COM on tuttu yli vuosikymmenen takaa. Huikean hienosti toiminut maapallon asukkaiden taistelu ulkoavaruuden hyökkääjiä vastaan onkin yksi niistä peleistä, jotka ovat muokanneet myöhemmän ajan pelimaailmaa tuntuvasti. Ja jääneet pelaajiensa muistiin.

UFO-sarjan nimeä hyödyntäneet viime vuosien pelit, kuten Aftermath ja Aftershock, ovat kuitenkin olleet vain kaukaista sukua kuululle alkuperäiselle pelisarjalle. Samankaltainen nimi, hyvin erilainen sisältö. UFO: Extraterrestrials on sen sijaan eri maata. Tekijät eivät ole tässäkään alkuperäiset, mutta meininki on sitä itteään.

Legendojen jäljillä

Extraterrestrials on peli, joka todellakin jakaa mielipiteitä. Mielenkiintoista kyllä sitä ei voi kutsua edes järin moderniksi tekeleeksi. Pikemminkin siitä tulee mieleen pikkuisen indie-studion tuotos, jonka tavoitteet ovat korkealla mutta tuotantoarvot eivät yllä samalle tasolle.

Vielä hämmentävämmäksi sopan tekee se, että kyseessä on hirvittävän hyvä peli. Loistava suorastaan. Joidenkin mielestä. Toiset eivät voi sietää tätä lainkaan.

Extraterrestrialsissa kohtaakin kaksi eri maailmaa. Retrohenkinen pelisuunnittelu tapaa modernin pelaajan.

Peli on näet häikäisevän suora klooni siitä ihka ensimmäisestä UFO/X-Com-pelistä. Pelaaja johtaa kansainvälistä järjestöä, jonka tehtävä on puolustaa ihmiskunnan asuttamaa Esperanza-planeettaa alieneiden invaasiolta.

Pyöriteltävä maailmankartta. Planeetalle saapuvat ufot näkyvät tällä kartalla, mikäli valvontaverkosto vain ne huomaa. Pelaaja lähettää tätä kautta iskuryhmänsä muukalaisten kimppuun ja suorittaa hävittäjillään torjuntalentoja.

Urakka jakaantuu useaan eri osioon, joiden yhteydessä täytyy muun muassa yrittää ampua alas muukalaisten ufoja, taistella maan kamaralla ja alusten käytävillä muukalaisia vastaan, kehittää uutta teknologiaa ja aseita sekä lopulta viedä taistelu alieneiden omalle kamaralle. Siinä samalla väännetään kättä budjeteista, yritetään järkätä omille sotilaille riittävän hyvät aseet ja varusteet taisteluja varten sekä pitää ensimmäinen ja ainoa puolustuslinja muukalaisia vastaan kunnossa.

Vanhat Ufonsa pelanneet tietävät, että sisällöllisesti kyse on siis vanhan, megapeliksi ja legendaksi julistetun klassikon kopiosta. Vähintään yllättävä veto oli Extraterrestrialsin paljastuminen kopioksi myös teknisesti. Pelimekaniikka, pelin rakenne, aivan kaikki on pöllitty suoraan alkuperäispelistä.

Tosin vähän liiankin suoraan. Julkaisuversion pelaaminen oli nimittäin aika kömpelöä. Pelissä oli vähemmän hauskoja bugeja, käyttöliittymässä ei ollut lainkaan minkään valtakunnan pikanäppäimiä ja pelaaminen oli yksinkertaisesti hidasta, joskus hankalaakin.

Jotkut arvon kollegoistani eivät sietäneet näitä ongelmia lainkaan.

Itse olin kuin iloinen orava pähkinäaarteen löytäessään.

Eräs tukikohdista. Pelaaja sumplii tukikohdan ruudukolle erilaiset havaintoasemansa, tutkimuslaboratoriot, tehtaat, puolustusjärjestelmät sun muut. Mitä rakentaa minnekin, kun tilaa on vähän ja rahaa niukasti?

Se toimi. Veti. Imaisi. Innosti.

Strateginen osuus – silkkaa rokkia. Resurssienhallinta, tieteellinen tutkimus ja uusien varusteiden valmistaminen. Mahtavaa. Taktiset taistelut muukalaisia vastaan – orgiaa.

Olihan pelaaminen välillä hankalaa, mutta sisältö korvasi kaiken. Ja sitten päästiin oikein ylivaihteelle, sillä peliin ilmestyi lopultakin päivitys. Ja se toi muassaan kaiken mitä olin kaivannut. Nopeammat animaatiot, kunnon pikanäppäimet, bugien korjailuja, tilanteen pikatallennus ja -lataus…

Ja nyt tämä toimi entistä paremmin. Sellaisetkin tehtävät, joihin en viitsinyt aiemmin singota, sujuvat nyt mainiosti. Nopeasti ja tuskattomasti. Toimii.

Sotilaiden komentaminen taktisissa taisteluissa on toteutettu hyvin. Ympäristötkin särkyvät, hajoilevat ja räjähtelevät. Tämä tuo peliin hyvää dynaamisuutta, kun taistelujen jälki oikeasti näkyy – ja pelaaja voi tehdä omat oikotiensä.

Upeaa scifittelyä

Ufo: Extraterrestrials on yksinkertaisesti loistavan mahtava peli. Strategisen mittakaavan päätäntä ja suunnittelu yhdistyy upeasti taktisen mittakaavan taisteluihin usein ylivoimaista ja vahvaa avaruuden vihollisjoukkiota vastaan.

Pelin tarjoama vastus on erinomainen – tapahtumat tuntuvat etenevän ja monipuolistuvan koko ajan. Kun pelaaja kokee jonkin aikaa ylivoimaisuuden hetkiä –  jesh nyt on kunnon aseet ja vekottimet – niin taivas putoaa niskaan uudemman kerran ja muukalaiset pistävät kentälle taas astetta järeämpää kalustoa. Paikallaan ei juuri tunnuta junnaavan pitkään, pitkään aikaan, vaan tapahtumat kehittyvät, niin suuressa mittakaavassa kuin taktisesti.

Guns, guns, guns… Sotilaiden varustus on tärkeä osa peliä. Millaisilla pyssyillä pärjää alati kovenevien muukalaisten kanssa? Miten solttujen taidot kehittyvät? Mihin hahmojen leveloitumisen myötä kertyvät taitopisteet sijoittaisi?

On vaikea sanoa kumpi puoli pelistä oikeastaan viehättää enemmän. Strategia vai taktiikka. Sotilaiden komentaminen taistelukentällä on parhaimmillaan mielenkiintoista, jopa viehättävää. Sotimisesta nauttii. Puuhailua voisi verrata vaikkapa taannoisten Silent Storm -pelien meininkiin. Jos niistä piti, pitää varmasti tästäkin.

Samalla on jännittävää antaa ajan kulua pikavauhdilla. Seurata miten tiedemieheni keksivät uusia aseita tai tutkivat vangiksi saatujen muukalaisten kautta näiden olemusta ja suunnitelmia? Odotella rakennusveijarien ahertamista, kun nämä rakentavat uusia aluksia, torjuntahävittäjiä, aseita, ammuksia ja lukemattomia muita tarvekaluja?

Entä minne rakennan tukikohtia tai sijoitan hävittäjiä, jotta planeetta olisi turvassa? Entä kun pirulaiset koettavat hyökätä tukikohtiini? Tai hyökkäävät siviilien kimppuun? Tekemistä ja päätöksiä on runsaasti, mutta ei ahdistavassa määrin. Niinpä strateginenkin osuus pitää hyvin otteessaan ja toimisi melkeinpä itsenäisenäkin pelinä.

Inventaarioruutu on tärkeä osa pelin kokonaisuutta. Mitä aseita ja varusteita kullekin sotilaalle annetaan? Mihin hahmon taidot ylipäätään riittävät ja mitä solttu jaksaa panna päälleen tai kantaa? Hento ruikku ei pysty kantamaan paksua panssaria tai isoa laserpyssyä.

Ylipäätänsäkin pelin mekaniikka on suunniteltu hienosti. Tasapainoiseksi, haastavaksi ja älykkääksi. Joskus tosin toivoisi, että kunpa pelissä olisi vielä yksi oikotie: mahdollisuus antaa tekoälyn hoitaa osan taisteluista pikana.

Muutoin allekirjoittanut voi vain todeta lyhyesti: muukalaiset. Tämä planeetta ei ole teitä varten. Minä olen teidän ja planeettamme välissä, ettekä te pääse minun ohitseni.

Ufo: Extraterrestrialsin voi ostaa useilla eri tavoilla. Sen voi tilata Matrix Gamesin verkkokaupasta, 30 eurolla Paradoxin verkkokaupasta tai sitten noutaa hyvin varustellun pelikaupan hyllystä.

Tekijä: Chaos Concept
Julkaisija: Matrix Games / Paradox Interactive
Testattu: PC Windows XP, Athlon 64 X2 3800+, 2 Gt muistia, GeForce 7900GT
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 2000/XP/Vista, 1,5 GHz prosessori, 256 Mt muistia, 128 Mt näytönohjain
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Extraterrestrials / Matrix Games, Extraterrestrials / Paradox