Worms W.M.D. on puhdasta Worms-parhautta (PC, PlayStation 4, Xbox One)

30.10.2016 14:00 | Miikka Lehtonen

Worms W.M.D.Tekijä: Team 17
Julkaisija: Team 17
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, Intel Dual Core 6600, 2 Gt muistia, GeForce GTX 280
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella), 2-6 (internetissä)
Pelin kotisivu: https://www.team17.com/games/worms-wmd/
Arvostelija: Miikka Lehtonen

worms_wmd_arv_00004

 
Worms on jo yli 20 vuoden ajan ollut monille se The Nimi, kun puhutaan jaetun ruudun rällästyksestä – ja miksei nettipelistäkin.

Team 17:n sympaattiset madot ovat kerran toisensa jälkeen räiskineet tiensä sydämiimme, ja niin ne tekevät tälläkin kertaa. Vanhassa kaavassa on yhä voimaa!

Worms: W.M.D. ei ansaitse palkintoa vuoden omaperäisimmästä peli-ideasta, sillä pintapuolisesti se näyttää olevan kuin ne kaikki muutkin noin 85123 aiempaa Worms-sarjan peliä. Otetaan iso ja sarjakuvamainen pelikenttä, heitetään sinne kahdesta neljään joukkueellista hampaisiin asti aseistettuja matoja ja sitten räiskitään Scorched Earthin hengessä toiset hengiltä.

Pelistä kyllä löytyy uusiakin juttuja, mutta ne eivät ole se syy sille, miksi Worms: W.M.D. on niin pahuksen hyvä peli.

Worms W.M.D.

Craftausta ja tankkeja

Vaikka tuorein Worms sisältääkin uutta, se on myös paluu sarjan juurille. Se hylkää sarjan edellisissä peleissä nähdyt hahmoluokat ja muut erikoisuudet keskittyen siihen, missä Worms on ollut aina hyvä: ylitseampuvan älyttömään mutta helppotajuiseen räiskintään.

Matojen käytössä on taas hirmuisen laaja arsenaali, josta löytyy aseita singoista ja kranaateista erikoisempiin vekottimiin, kuten vaikka räjähtäviin lampaisiin ja Monty Python and the Holy Grail -leffasta tuttuun Antiokian pyhään käsikranaattiin.

Kullakin tiimillä on käytössään maksimissaan kahdeksan matoa, joiden kuoltua tiimi on ulkona pelistä. Ideana olisi siis suojata omia matojaan samalla kun räiskitään ja tykitetään muut kumoon – tai vain odottaa, että viholliset tuhoavat toisensa. Niinkin tapahtuu.

Worms W.M.D.

Madot voivat kuolla mitä moninaisimmilla tavoilla, eikä vahingossa tehty itsemurha ole suinkaan se harvinaisin. Pelin mielikuvitukselliset aseet kun eivät ole ihan helppoja käyttää. Tai ovathan ne, ainakin periaatteessa. Valitaan vain ase listasta, tähdätään madon lähelle piirtyvän tähtäimen kanssa oikeaan suuntaan, ladataan ammukseen haluttu määrä voimaa ja toivotaan parasta. Usein kuitenkin aseet joko käyttäytyvät oudosti (”hups, eikö se lammas hypännytkään tuon ristin yli… ja nyt se tulee takaisin minua kohti!”) tai muuten vain käyttäjän virheen seurauksena ilmaisku putoaa omaan niskaan, kranaatti kimpoaa heittäjänsä syliin tai jotain muuta yhtä terveellistä. Sitten kuollaan, nauretaan ja toistetaan.

Worms-pelit ovat aina olleet erinomaisia juuri sen takia, että ne ovat niin puhdasta kaaosta. Koska peli on vuoropohjainen, nyyppäkin pääsee helposti mukaan. Kun näin tapahtuu, potentiaalia luovalle kikkailulle on valtavasti. Tuntuu että jatkuvalla syötöllä peleissä tapahtuu jotain hauskaa, tyhmää tai riemukasta. Ja kun niin tapahtuu, Worms on yleensä hengessä mukana ja toistaa välittömänä uusintana vaikka tyylipuhtaan suorituksen, jossa napalmipommi nakataan vahingossa keskelle omaa tiimiä.

Worms W.M.D.

W.M.D. ei tätä kaavaa muuta, vaan lähinnä tuunailee. Aseita purkamalla ja kentältä romua keräämällä voi nyt craftailla matsin aikana tehokkaampia aseita, rakennuksiin voi könytä sisään suojaan vihollistulelta (joskaan ei kauaksi: kaikki maasto on tuhottavissa) ja käytössä on myös kiinteitä puolustuslinnoitteita ja ajoneuvoja. Helikopterit, taistelukävelijät, kranaatinheittimet, panssarivaunut ja muut vempeleet ovat Worms-tyyliin tuhovoimaisia, mutta kiikkeriä. Usein nähtiin, miten helikopteripilotti suhasi konekiväärit laulaen suoraan vihollistensa yli ja molskahti sitten läheiseen järveen.

Worms W.M.D.

Tee-se-itse-kivaa

Niinpä Worms: W.M.D. toimiikin erinomaisen hyvin. Siitä löytyvät kaikki ne klassiset Worms-elementit, myös tietenkin mahdollisuus tehdä oma tiiminsä. Madoille annetaan vaikka kavereiden nimet, valitaan hassut hatut, kuolinanimaatiot, puhepaketit ja muut kilkkeet, sitten suunnataan taistelukentälle nauramaan, kun Jukka tekee miinan päälle astumisen seurauksena voltin järveen, Juho lanaa minigunilla kumoon puoli vihollisjoukkuetta tai jotain muuta yhtä hölmöä.

Worms on perinteiseen tyyliin yhä parhaimmillaan moninpelinä. Yksinpelaajia on muistettu mahdollisuudella pelata tylsiä ja konemaisia botteja vastaan joko moninpeliä simuloivissa matseissa, tai hieman tehtävävetoisemmassa yksinpelitilassa. Tarjolla on pino erilaisia tehtäviä, joissa on vaihtelevia tavoitteita sekä runsas määrä bonustavoitteita todella kovien sotureiden tavoiteltavaksi.

Worms W.M.D.

Worms W.M.D.

worms_wmd_arv_0suosittelemme2Valitettavasti myös Wormsin ongelmat ovat yhä mukana. Kontrollit ovat todellakin simppelit, mutta eivät hirveän tarkat. Liikkuminen ja tähtääminen tapahtuvat yhä samoilla kontrolleilla, joten usein tähdätessään vahingossa liikkuu, tai liikkuessaan vahingossa tähtää. Tämä on ihan siedettävää siihen asti, kunnes ensimmäinen (tai toinen, tai kolmas…) mato kuolee vahinkoliikkumisen seurauksena. Kamera tuntuu myös olevan aika kehno. On vaikea saada sitä säädettyä juuri kohdalleen. Usein se haluaa osoittaa joko jotain aivan muuta kuin mitä pitäisi, tai zoomaa liian lähelle tai liian kauas. Manuaalisäädöt löytyvät, mutta nekin ovat vähän kiikkerät.

Nämä ongelmat eivät kuitenkaan peliä pilaa. Worms: W.M.D. ei ehkä uudista peliä hirveästi tai merkittävästi, mutta se tekee sen, mitä Wormsin pitäisikin: viihdyttää. Pelasipa kavereiden kanssa samalla sohvalla tai netin yli muita vastaan, Worms on yhä takuuhauskaa viihdettä.

 

 

 

Lisää aiheesta

Matosotapeli täytti 20 vuotta!

Flockers (PC, PS4, Xbox One)

Worms Battlegrounds (PS4, Xbox One)

Worms 3 (iOS)

Worms: The Revolution Collection (Xbox 360)

Xbox Live Arcade -pelit testissä (osa 12)

Worms: Open Warfare 2 (DS, PSP)

Worms 4: Mayhem (PS2, Xbox, pc)

Worms World Party (N-Gage)