UUSIMMAT

Arvostelupäivitys: Assassin’s Creed, Halo, Tintti, El-Shaddai, Saint’s Row 3 ja Red Orchestra 2

27.02.2012 14:30 | Jukka O. Kauppinen

Pojat ovat taas pelailleet. Uutta ja vanhempaa. Simon Elo, Juho Anttila, Eric Hartin, Janne Mikola ja Heikki Takala ovat viihtyneet hyvin ja erikoisten pelien ääressä ja tarjoilevat nyt meille toiset, kolmannet tai jopa neljännet mielipiteet peleistä:

  • Adventures of Tintin – The Secret of the Unicorn
  • Assassins Creed Revelations
  • El-Shaddai: Ascension of the Metatron
  • Halo Combat Evolved Anniversary
  • Red Orchestra 2: Heroes of Stalingrad
  • Saints Row The Third

Arvosteluihin lisätyt uudet näkemykset löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.

  

Adventures of Tintin – The Secret of the Unicorn (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Tintin kaverina häärää kapteeni Haddock, jonka kanssa pitää yhdessä junailla erilaisia reittejä auki, jotta molemmat pääsevät etenemään omia polkujaan pitkin. Vielä hauskempaa on, että silloin tällöin pääsee maistamaan myös Miloun koiran elämää. Pelin Kinect-tuen olisi sen sijaan saanut jättää pois turhana ja häiritsevänä tekijänä.

Tintin seikkailu ei pääty elokuvan lopputeksteihin, vaan mukana on myös todella erinomainen co-op-pelitila, jossa seikkaillaan kapteeni Haddockin alitajunnassa. Kehitystiimi on laittanut mielikuvituksensa tosissaan peliin. Co-op-pelitilan pisteytys on kummallekin oma, joten mukana on myös kilpailua.

Simon Elo

Lue koko arvostelu:   Adventures of Tintin – The Secret of the Unicorn (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

 Assassins Creed Revelations (PC, PS3, Xbox 360)

Lainaus neljännestä mielipiteestä:

Nyt voisi kuvitella, että Revelations on vain vanhan kierrätystä. Ehkä niinkin, mutta tällä kertaa vahvuudet löytyvät tarinasta ja rytmityksestä. Ehkä ensimmäistä kertaa koko pelisarjan aikana lankoja sidotaan yhteen. Tapahtumat saavat merkityksensä. Vastauksia jaetaan enemmän kuin uusia kysymyksiä. Pelaaja, fani, joka on jaksanut matkan tänne saakka, palkitaan vihdoinkin.

Assassin’s Creedin tarina on kasvanut kuin huomaamatta yhdeksi pelihistorian eeppisimmistä kokonaisuuksista. Kaikki eivät tykkää, jotkut tahtoisivat enemmän historiaa ja vähemmän ufoilua. Minun mielestäni osa-alueet ovat tasapainossa mitä parhaimmalla tavalla.

Juho Anttila

Lue koko arvostelu:   Assassins Creed Revelations (PC, PS3, Xbox 360)

El-Shaddai: Ascension of the Metatron (PS3, Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Pomotaistelut rikkovat perustaisteluiden kaavaa monellakin hämmentävälläkin tapaa. Usein niistä ei nimittäin tiedä, ovatko ne edes voitettavissa. Osa pomovastuksista ilmestyy kesken perustaistelun, lyövät kerran kaikkien pelaajan suojausten läpi ja käynnistävät välianimaation, jonka aikana pelaaja haukutaan kyvyttömäksi. Sen jälkeen meno kuitenkin jatkuu siitä pisteestä, missä näin tapahtui – peli on siis suunniteltu lannistamaan pelaaja tasaisin väliajoin. Sitä ei kuitenkaan tehdä antamalla voitettavaa haastetta, vaan täysin mahdottomilla taisteluilla. Alun välipätkässä sen tavallaan ymmärtää, mutta moisia taisteluita tuupataan tasaisin väliajoin.

Toisaalta peli vaihtuu aina vähän väliä sivuttain skrollaavaksi tasohyppelyksi. Kentät voisivat tuoda vaihtelua muuten itseään toistaviin 3d-osioihin, mutta valitettavasti 2d-osiot muuttuvat pidemmässä juoksussa vain samoiksi tylsiksi tappeluiksi, mutta vain yhdellä ulottuvuudella vähemmän.

Eric Hartin

Lue koko arvostelu:   El-Shaddai: Ascension of the Metatron (PS3, Xbox 360)

Halo Combat Evolved Anniversary (Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Uusintakierroksella huomio kiinnittyi kuitenkin myös pelin ansioihin. Kenttien avoimuuteen, vihollisten mainioon tekoälyyn, äärimmäisen sujuvaan pelattavuuteen ja siellä olemisen tunteeseen. Kymmenen vuotta vanha peli tuntui yhä hämmästyttävän tuoreelta.

Omalla tavallaan ensimmäinen Halo onkin koko sarjan paras osa. Myönnän toki, että jatko-osissa kehitystä on tapahtunut niin teknisissä ansioissa kuin myös tarinankerronnassakin. Sarjan ensimmäistä uudelleen pelatessa ei voi kuitenkaan välttyä nostalgiansävyiseltä tunteelta: tästä se kaikki alkoi. Jokainen jatko-osa rakentuu alkuperäisen luomalle perustalle eikä yksikään jatko-osista toimisi yksin ilman ensimmäistä Haloa.

Juho Anttila

Lue koko arvostelu:   Halo Combat Evolved Anniversary (Xbox 360)

 Red Orchestra 2: Heroes of Stalingrad (PC)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Toisesta maailmansodasta riittäisi sekä sankaritarinoita, että koskettavia hirmutekoaihioita käsiteltäväksi maailman tappiin saakka. Red Orchestra 2 ei kuitenkaan yritä ammentaa tältäkään osa-alueelta yhtään mitään. Sen yksinpeli perustuu käytännössä moninpelikarttojen pelaamiseen lähes moninpeliä vastaavalla pelimekaniikalla, jossa esimerkiksi kuoleminen ei merkitse pelin loppumista, vaan se merkitsee sitä, että pelaaja syntyy pelikentälle uudestaan vahvistusten tai muiden joukon jäsenten muodossa.

Ei Red Orchestra 2 silti aivan surkea peli ole. Jos nautit ensimmäisestä osasta, voit pitää tästäkin. Jos rakastamiesi pelien listalta löytyy joitain Armed Assaultin, Operation Flashpointin tai vanhojen Rainbow Sixien ja Ghost Reconien kaltaisia pelejä, saatat nauttia tästäkin. Kaikesta negatiivisesta huolimatta Red Orchestra 2 on sanalla sanoen ihanan armoton peli. Ihanan armoton peli, joka olisi kuitenkin pitänyt tehdä niin paljon paremmin.

Janne Mikola

Lue koko arvostelu:   Red Orchestra 2: Heroes of Stalingrad (PC)

Saints Row The Third (PC, PlayStation 3, Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Saints Row onnistuu kuitenkin tekemään pesäeroa mauttoman ja parodian välillä. Siinä missä Grand Theft Autossa viattomien satuttaminen oli vapaaehtoista, Saints Rowssa se on pakollista. Tämä on pelin henki ja sen kanssa pitää pystyä elämään. Se voi olla ällöttävää joillekin, mutta tietynlaisen huumorintajun omaavat ymmärtävät eron leikin ja toden välillä. Oikeastaan Saints Row ei ole sen törkeämpi pelinä kuin gangsta-rap on musiikkina. Sen lisäksi se on valtava leikkikenttä jossa riittää touhuttavaa kymmeniksi tunneiksi.

Heti alusta lähtien tekemisen vapaus on ällistyttävä. Toisin kuin moni aikalaisensa, Saints Row ei usko minkäänlaisiin pakotteisiin. Edes päähahmon kanssa. Hahmonsuunnittelussa rajana on vain mielikuvitus, ja käytännössä kaikkea voi muuttaa. Halusitpa olla miehen äänellä puhuva blondi nainen parralla ja valtavilla ryntäillä, tai alaston vanhus joka puhuu zombin äänellä, kaikki on sallittua.

Heikki Takala

Lue koko arvostelu:Saints Row The Third (PC, PlayStation 3, Xbox 360)

 

Kiinnostavin peli oli...

Katso tilanne vastaamatta