Arvostelupäivitys: Borderlands, Crackdown 2, Mafia 2 ja Sam & Max
Uutuudet ja wanhukset ovat olleet taas eDomen veikkojen pelailun kohteena. Mielipiteitään aiempiin arvosteluihin ovat tällä erää jakamassa Jukka O. Kauppinen, Juho Anttila ja Heikki Takala.
Lue, nauti, kritisoi ja kokeile!
Borderlands (PC, PS3, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Sitten ei ollutkaan vähään aikaan vapaa-ajan pulmia, sillä Borderlands imaisi vauhdikkaasti mukaansa. Roolipelistä on turha puhua, mutta vapaamuotoisena, seikkailuhenkisenä räiskintänä se oli suorastaan oivallinen tapaus. Räiskintä on hyvää ja monipuolista. Pelimaailma kuvataan visuaalisesti omintakeisesti, minkä lomassa käsikirjoitus tuo eteen toinen toistaan omituisempia ja vinksahtaneempia hahmoja. Etäinen, rappeutuva planeetta ei ole se ihan leppoisin paikka asua.
Aivan erityisen herkullista oli namistella asevalikoimalla. Voi hemmetti sitä aseiden ominaisuuksien määrää.
Jukka O. Kauppinen
Lue koko arvostelu:Borderlands (PC, PS3, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Piirrosmainen graafinen tyyli jakaa mielipiteet suhteellisen jyrkästi. Minä tykkäsin, Crackdownin meininkiin moinen sopii hienosti. Mutkatonta ulkonäköä tukee sujuva pelattavuus. Osapuilleen kaikki tekeminen on helppoa ja vaivatonta. Haaste syntyy sorminäppäryysvaatimusten sijaan pelillisistä tekijöistä.
Jos pelattavuuspuolelta on pakko kaivella heikkouksia, niin tähtäyksen lukittuminen vääriin kohteisiin harmittaa. Eikä se kiipeäminen ikkunalautoja pitkin tornitalon katolle vinoon menneen hypyn jälkeen ole myöskään kaikkein hehkeintä hupia. Oma moka siinäkin yleensä löytyy taustalta ja harmittipa sama toisaalta myös vaikkapa inFamousissa.
Juho Anttila
Lue koko arvostelu:Crackdown 2 (Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Niin tai näin, ihastuin pelin hahmoihin. Jokainen työssäkäyvä liittyy varmasti samaan kuoroon siitä, että valtio on loppujen lopuksi samanlainen roisto kuin mafiakin. Vitoon on helppo samaistua murhanhimoa lukuun ottamatta, eikä muussakaan hahmokaartissa ole valittamisen aiheita. Tarinallisesti olisin kenties odottanut hieman synkempiä sävyjä. Juoni tasapainottelee hyvin ohuella moraalisella langalla, mutta varoo väistymästä siltä kumpaakaan suuntaan. Kenties juuri hahmon pidettävyyden takia. Toisaalta Scarface osoitti jo sen että paskiaisista on helppo pitää, joten ratkaisu on jossain määrin epäonnistunut. Koska Mafia 2 seuraa melko tutussa Hollywoodin luomassa rikollisjatkumossa ei pelin lopetuskaan juuri yllätä.
Heikki Takala
Lue koko arvostelu:Mafia II (PC, PS3, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:Sam & Max Episode 305: The City That Dares Not Sleep (Mac, PC, PS3)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Osoita-ja-klikkaa -pelaamisen siirtäminen konsoleille niin sujuvasti, ettei hiirtä ymmärrä edes kaivata on jo itsessään aplodien arvoinen suoritus. Vielä hienompaa on kuitenkin se, kuinka Telltale tuntuu suorastaan välttelevän perinteisten ”kokeile kaikkea kaikkeen”-pulmien käyttämistä. Vaikka vaikeustaso ei yhdessäkään episodissa päässyt huimaamaan päätä, oli onnistumisen riemu pelatessa korkeammalla kuin monen hankalamman teoksen kohdalla.
Haaste jää silti siksi tekijäksi, jota en väsy peräänkuuluttamaan Telltalen peleistä puhuttaessa. Kyse on toki firman kehitysfilosofiasta, mutta varsinkin Sam & Maxin kolmoskauden kohdalla episodit tuntuivat vilahtavan läpi turhankin vaivattomasti. Kun pelissä on kuitenkin tarjolla vihjejärjestelmä, uskaltaisi haastemittaria mielestäni hieman kiristämään.
Juho Anttila
Lue koko arvostelu:Sam & Max Episode 305: The City That Dares Not Sleep (Mac, PC, PS3)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
