Arvostelupäivitys: Dishonored ja Resonance
Taas on aika laajentaa aiempia peliarvosteluja toisten ja ties monensien mielipiteiden kautta. Kalle Laakso ja Janne Mikola ovat tutustuneet vuorostaan teoksiin Dishonored ja Resonance.
Arvosteluihin lisätyt mielipiteet löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.
Dishonored (PC, PS3, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Kun viimein pääsin Corvon saappaisiin, tähtäimenä kosto, peli iski kuin ne tuhat volttia. Tuntui varsin tuoreelta pelata jälleen FPS-hiippailua. Toki 2011 vuoden Deus Ex oli sitä myös ja pidin pelistä kovasti, mutta Dishonoredin maailma on tähän touhuun kuin omiaan. Kentät oavt tarpeeksi laajoja ja vaihtoehtoiset reitit ovat sopivan erilaisia, mikä pitää uudelleenpeluuarvon korkealla. Tosin Deus Ex -tyyliin Corvollakin on apuja, joilla erimerkiksi näkee seinien läpi ynnä muuta vastaavaa, mikä tuntuu olevan nykysynti peleissä. Eihän kykyjä ole pakko käyttää, mutta hiippailupelien luonnetta ne ovat nykyään kaikesta huolimatta muuttaneet. Tosin ei kuitenkaan sillä, että valittaisin kun kerrankin tuli laadukas FPS-peli, mikä suorastaan kannustaa hiipimiseen ja salamurhiin, eikä vain suoraan toimintaan.
Kalle Laakso
Lue koko arvostelu: Dishonored (PC, PS3, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Wadjet Eye Gamesilla on varmaan joidenkin yhdistelmien kohdalle mietitty, että ei kukaan täysjärkinen tässä kohtaa mitään kysele, joten skipataan. Mutta tämä peliarvostelijahan ei pelaa ihan tervejärkisesti. Kolmionmuotoista palikkaa pusketaan neliönmuotoiseen reikään näissä peleissä ihan vain siksi, että saadaan nauttia siitä pienestä vitsistä, mikä siihen ei toimi -replaan on kirjoitettu.
Genren retroklassikoiden arvostuksestani huolimatta en oikein pidä Resonancen teknisestä tyylistä. Peli perustuu pikseligrafiikkaan, missä ei ole mitään vikaa. Mielestäni peliin uppoutumisen kannalta ei ole kohtuutonta haluta pelata seikkailupelejä koko ruudulta, ja 24-tuumaiselle littunäytölle venytettynä Resonance näyttää aika rumalta. Vuonna 2012 voitaisiin maalauksellisia maisemia esittelevältä peliltä edes tukea standardiresoluutioille. Taide itsessäänkin tuntuu jotenkin väljähtäneeltä ja pahasti sumentuneelta, ja sen päälle on vielä puskettu DirectX 7 -tasoisia antialiasointikikkoja.
Janne Mikola
Lue koko arvostelu: Resonance (PC)
Lainaus toisesta mielipiteestä:Lisää aiheesta
Arvostelupäivitys: Of Orcs And Men, Sonic & All-Stars Racing Transformed ja Resident Evil 6
Arvostelupäivitys: Call of Duty: Black Ops II, Inversion
