Arvostelupäivitys: Grid 2, Space Hulk, Skulls of the Shogun, Resident Evil Revelations
Taas on aika… Toisten ja monensien mielipiteiden! Tällä kertaa pelikohteina ovat olleet Grid 2, Space Hulk, Skulls of the Shogun ja Resident Evil Revelations.
Testaajinaan Kalle Laakso, Juho Anttila,Miikka Lehtonen ja Nelinpeli.
Arvosteluihn lisätyt mielipiteet löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.
Lainaus kolmannesta mielipiteestä:
GRID-sarja on ollut minulle eräänlainen väliinputoaja. Tuhdimmat ja isommat pelisarjat ovat antaneet kaikin puolin asfaltilla sen, mitä GRID on yrittänyt. Soralla taasen Codemastersin Dirt-sarja on kelpo arcadea. Aikoinaan tosin ensimmäistä Gridiä mehusteltiin ja syystäkin, sillä konsoleille ei ollut ajopelirintamalla vielä varsinaisesti kilpailua.
Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, mikä tekee GRID 2:n tilanteesta vähän hankalan. Kaikki on jo oikeastaan nähty, eikä peli yllätä oikein millään sektorilla. Ei tosin petäkään. Se on alusta loppuun puhdasta arcade-kaahailua, eikä yritä olla mitään muuta. Kumi käryää, pelti taittuu, kontaktia ei kaihdeta ja sitä kuuluisaa kylkimyyryä mennään mutkasta mutkaan. Codemastersin rakkaus autourheilua kohtaan on käsinkosketeltavissa ja tunnelmaan pääsee varmasti.
Kalle Laakso
Lue koko arvostelu: Grid 2 (PC, PS3, Xbox 360)
Lainaus kolmannesta mielipiteestä:
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Space Hulkin alkutaival ei ollut helppo, mutta tekijät ovat sentään paikanneet ongelmia kiitettävää tahtia. Mietin silti, miksi yhtä lailla moniongelmainen Blood Bowl iski itseeni aikanaan paljon lujemmin. Muuta vastausta en lopulta keksinyt kuin sen, että Blood Bowlin joukkueen kehittämiseen perustuva tarvittaessa vaikka loputtomiin jatkuva metapeli istuu tietokoneversioon kuin örkin mono haltian takamukseen.
Space Hulkilla ei tällaista valttia ole. Toki mahdollisuus pelata peliä, jonka saatavuus fyysisessä muodossa on totaalisurkea, sekä tuttujen että tuntemattomien kanssa on huikea plussa. Silti missään vaiheessa ei synny samaa imua kuin Blood Bowlin kohdalla. Pelit ovat toki erilaisia, eikä vertailu siten ole täysin reilua, mutta teosten jälkeensä jättämää tunnetta tietoisuus tästä ei muuta.
Filosofinen pohdinta sikseen, hyvä pelihän Space Hulk on joka tapauksessa. Vaikka kaikkia typeryyksiä ja ongelmia ei ollakaan saatu karsituksi, suunta on hyvä. Lähdemateriaali on parhautta ja peli tekee sille myös kunniaa, joskin hieman virkamiesmäisesti. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, kuten Miikkakin alleviivaa, alkuperäisen lautapelin upea tunnelma valaa taistelusaappaat, joihin digitaaliversion jalat sujahtavat hieman liian väljästi.
Juho Anttila
Lue koko arvostelu: Space Hulk (Mac, PC)
Lainaus toisesta mielipiteestä:Skulls of the Shogun (PC, WP, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Jos Xboxilla – ja konsoleilla yleensä – ei jotain peligenreä usein nähdä niin strategiaa. Ja onhan siihen syynsä: usein strategiapelit ainakin mielletään sen verran kuiviksi ja puiseviksi teoksiksi, ettei monikaan usko niistä kiinnostuvansa. Harhaluulohan tämä usein on, sillä kyllä maailmasta hauskoja ja helposti lähestyttäviä strategioitakin löytyy ja nyt löytyy yksi lisää: Skulls of the Shogun.
Itse tykästyin peliin heti kättelyssä. Hauskat ja hyvin animoidut pelihahmot sekä hauska tarina kuolemansa jälkeen jonottamaan kyllästyneestä samurailordista tempaisevat ykkösellä mukaan ja peittävät hyvin sen, että niiden alta löytyy yllättävän pätevä strategiapeli.
Laaja yksikkövalikoima, sekä pino hyviä ideoita, kuten mahdollisuus muodostaa yksiköistään suojamuureja, jotka sitten häiritsevät vihollisen pelaamista monilla tavoilla, tekevät Skulls of the Shogunista mukavan syvällisen pelikokemuksen.
Lue koko arvostelu: Skulls of the Shogun (PC, WP, Xbox 360)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Resident Evil Revelations (PS3, Wii U, Xbox 360)
Lue koko arvostelu: Resident Evil Revelations (PS3, Wii U, Xbox 360)
