UUSIMMAT

Arvostelupäivitys: Lollipop Chainsaw, Spelunky ja Amazing Spider-Man

25.08.2012 17:00 | Jukka O. Kauppinen

Heikki Takala, Juho Anttila ja Kalle Laakso tarjoilevat meille näkemyksiään ja toisia mielipiteitä peleistä Lollipop Chainsaw, Spelunky ja Amazing Spider-Man. Olkaa hyvät!

Arvosteluihin lisätyt mielipiteet löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.

Lollipop Chainsaw (PS3, Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Lollipop Chainsaw rakentaa ideansa Buffy Vampyyrintappajan kaltaisen high-school -kuvaston varaan. Juliet on viisipäisen perheen toiseksi nuorin vesa, jonka elämän täyttävät niin cheerleading kuin poikaystävä Nick. Niin ja Zombiet. Ja noin puoli tuntia pelin alkamisen jälkeen Nick on enää puhuva pää joka roikkuu Julietin hanurin kohdalla, tytön tappaessa zombeja valtavalla moottorisahalla. Nick lienee vain tekosyy esitellä noin viiden minuutin välein Julietin persettä ja kamelinvarvasta. Vaikka näky on eittämättä mukava, se lienee yksi niistä harvoista huumorinkukista jotka kielivät Sudan pelistä. Loppu on vain teknisesti ok-tasoista toimintaa.

Heikki Takala

Lue koko arvostelu:Lollipop Chainsaw (PS3, Xbox 360)

 Spelunky (Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Väitän, että Spelunkyn ehkä suurin saavutus on kyky saada pelaaja kerta toisensa jälkeen, vaistotasolla, uskomaan, että peli on helppo. Samalla pelille on kovin vaikea olla vihainen silloin, kun kuolema korjaa. Vika on lähes poikkeuksetta aina pelaajan.

Jotain pientä korjattavaakin on ainakin Xbox 360 -versiossa. Se, että kerta toisensa jälkeen heitän pommin, kun tahtoisin tiputtautua kielekkeeltä kertoo, että selkärankaani on palanut erilainen nappuloiden sijoittelu. Pieni asia, mutta tapahtuessaan kymmenettä kertaa jo pelikokemusta heikentävä virhe.

Juho Anttila

Lue koko arvostelu: Spelunky (Xbox 360)

 Amazing Spider-Man (PS3, Xbox 360)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Sen enempää kantaa ottamatta pelin kehitysaikatauluun, Beenoxilla olisi ollut mahdollisuus saada ihan hyviä sivutehtäviäkin sinne tänne Manhattania, mutta niin ei nyt käynyt. Tehtäviä on sopivasti, mutta vaihtelua niissä ei ole. Pikkurikollisiakin otetaan kiinni, jopa kahdella eri tavalla! Toisessa mätkitään turpaan, toisessa seititetään auton tuulilasi, ja näitä tehdään sitten läpi pelin juonen välissä. Tuskin kauheasti spoilaa pelin juonikuvioita se, että pelissä on robotteja. Jo ensimmäisestä trailerista kävi ilmi, joten pelissä on robotteja! Mutta ei niin suuressä määrin kun itse alunperin pelkäsin. Ja niin. Nykyään kun joka peliin pitään zombieita tunkea, niin eihän The Amazing Spider-man olisi mitään ilman niitä.

Juonellisesti peli on huttua. Parempana vaihtoehtona silti pidän sitä, että tapahtumat jatkuvat muutama kuukausi elokuvan jälkeen, mutta ei juoni silti juurikaan yllätykiä ja wow-elämyksiä tarjoa. Beenoxilla on varmaankin ollut kädet suhteellisen tiukasti sidottuna tapahtumien kanssa, ja sen huomaa. Kädestä pidetään tiukasti kiinni ja totuttua kaavaa noudatetaan. Mennään suljettuun, lineaariseen kenttään, yritetään päästä paikasta A, paikkaan B, välissä muutama huone täynnä pahiksia, pahikset lakoon, jatketaan matkaa, paikassa B tapahtuu jotain, ja se on siinä. Juonitapahtumat eivät anna yhtään joustovaraa, jossain kohdin ollaan Manhatanillakin, mutta tapahtumat pitävät huolen ettei vapaasta liikkumisesta mielettömästi iloa siinä kohdin ole.

Kalle Laakso

Lue koko arvostelu: Amazing Spider-Man (PS3, Xbox 360)