Arvostelupäivitys: LotR: War in the North, Saints Row 3, Unchrted 3

Juho Anttila ja Simon Elo tarjoilevat meille uusia näkemyksiä täydentämään jo aikaisemmin julkaistuja peliarvosteluja.

Arvosteluihin lisätyt uudet näkemykset löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.

Lord of the Rings: War in the North (PC, PS3, Xbox 360)

Lainaus neljännestä mielipiteestä:

Näkee, että War in the North on suunniteltu kolmen pelaajan yhteistyötä silmällä pitäen, jota tekoäly vain paikkailee silloin, kun ihmispelaajat eivät pääse paikalle. Kaverien tekoäly toimii vaihtelevasti, ja pätevää taistelua rytmittävät satunnaiset jäätymiset.

Tällaisessa pelissä elintärkeää saalista on tarjolla paljon panssareista kypäriin, miekkoihin, kirveisiin ja sormuksiin. Tavaraa löytyy vihollisten ruumiista, vastaan tulevista arkuista ja matkan varrelle osuvista kaupungeista.

Lajityypin perinteiden mukaisesti kullakin hahmolla on käytössään sekä heikko että voimakas lähitaistelulyönti, joista ensimmäinen on nopea mutta heikko, jälkimmäinen taas hidas, mutta vahvemmankin kilven läpäisevä. Liikkeissä ei ole viivettä, joten nopeat torjunnat ja väistötkin onnistuvat ongelmitta. Hahmojen välinen tasapaino on kunnossa, mutta henkilöinä he eivät ole kovinkaan moniulotteisia.

Simon Elo

Lue koko arvostelu:  Lord of the Rings: War in the North (PC, PS3, Xbox 360)

Saints Row The Third (PC, PlayStation 3, Xbox 360)

Lainaus kolmannesta mielipiteestä:

Kieli poskessa älyttömästä tilanteesta toiseen ja kohdaten mitä erikoisimpia hahmoja. Siinä on Saint’s Row: The Thirdin resepti ja samalla vahvuus. Peli ei ota mitään tosissaan, kaikkein vähiten päähenkilöään tai ylipäätään tarinaansa. Ääneen sai hymyillä useampaankin otteeseen palauttaessa Saints-jengiä kaupungin valtiaaksi.

Eikä siinä toiminnassakaan lopulta mitään suurempaa vikaa ole, vaikkei kyse myöskään ole valtavasta ilotulituksestakaan. Sujuvaa perusräiskettä ja sähellystä, jonka viehätys syntyy tapahtumien älyttömyydestä, ei niinkään toiminnasta itsestään.

Peli on parhaimmillaan silloin, kun se revittelee kunnolla. Heikkoja hetkiä koetaan taas silloin, kun sotaa käydään loputtomia vihollislaumoja vastaan ahtaissa huoneissa. Vitsi vanhenee myös nopeasti, jos erehtyy viettämään liian paljon aikaa itseään toistavien sivutehtävien parissa. Juonen sen sijaan jaksaa tahkota läpi hymyssä suin.

Juho Anttila

Lue koko arvostelu:  Saints Row The Third (PC, PlayStation 3, Xbox 360)

Uncharted 3: Drake’s Deception (PS3)

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Mistä lie sitten johtuukaan se, että pelin lopetus tuntuu hieman laimealta. Ne suurimmat paukut olisi ehkä kuitenkin kannattanut jättää loppuun, nyt suuhun jää hitusen laimea maku. Pieni kauneusvirhe, mutta harmillinen silti.

Suurempi virhe on Uncharted-sarjan helmasynti: liian vahvat viholliset. En tarkoita sitä, että peli olisi erityisen vaikea vaan sitä, että useamman lippaallisen kylväminen supersotilaisiin syö pahasti sankarin sädeviittaa eikä tunnu edes pelillisesti kovin mielekkäältä. Jo sarjan edellinen osa kärsi samasta virheestä, joten korjausta olisi suonut jo nähtävän kolmosessa.

Joitakin voi myös häiritä pelin häpeämätön putkimaisuus. Se nyt vain sattuu olemaan genren tyyppiominaisuus ja tietyllä tavalla elokuvamaisuudesta maksettava hinta. Vuoristorata liikkuu raiteilla, mutta se ei haittaa, kunhan vauhti pysyy tarpeeksi huimaavana. Uncharted 3:n kohdalla näin myös on.

Juho Anttila

Lue koko arvostelu: Uncharted 3: Drake’s Deception (PS3)