Arvostelussa virtuaali-VR:ää ja supertaskuhirviöitä
Domen peliviikon puolivälissä Janne Mikola ja Tero Lehtiniemi ovat eläneet kovin erilaisissa virtuaalimaailmoissa. Siinä missä Railworks 3 tarjoaa virtuaalisia maisemointeja tosimaailman junahommista, Pokemon-taskuhirviöt ovat ihan silkkaa kivaa leikkiä.
Veturinkuljettajan tehtäviin otetaan kuitenkin hivenen jumalmoodillista lähestymistapaa. Pelaajan huolehdittavaksi on lisätty myös rataverkostossa tapahtuvat raidevaihteiden muutokset, joista oikeassa elämässä huolehtisi tietenkin erillinen instanssi erillisine koppalakkeineen: liikenteenohjaus.
Virtuaaliveturinkuljettajan käytettävissä on 16 junaa, monipuolisesti eri aikakausilta keräiltynä. Tarjolla on niin 1900-luvun alun höyryvetureita, kuin lähes kahta ja puoltasataa paahtavia luotijunia ja kaikkea siltä väliltä. Tätä kalustoa voi käyttää yhteensä kahdeksalla raidevälillä. Tämä saattaa kuulostaa vähältä, mutta pelitunneissa mitattuna tekemistä kyllä riittää.
Train Simulator 2012:n varsinainen peli on jaettu kolmeen osaan. Tarjolla on skenaariopohjainen pelimuoto, jossa läpäistään ennalta määriteltyjä reittejä ennalta valitulla kalustolla samalla reagoiden skenaarioihin kuuluviin hätätilanteisiin. Junasta voi lähteä sähköt tai edellä oleva juna saattaa jäädä hidastelemaan eteesi. Saatat joutua vaihtamaan matkustajavaunuja kesken matkan. Saatat joutua ohjaamaan itsesi toiselle raiteelle ja sitä kautta kiertoreitille edessä olevan työmaan vuoksi. Ja niin edelleen.
Alun perin ideana oli jonkin tyyppinen synergiameininki pelaajien Mii-hahmojen kanssa, mutta käytännön toteutus ja systeemin onttous johtavat siihen että tämä puoli ideasta jää melkoiseksi kuriositeetiksi.
Käytännössä lopputulos on tämä: suurin osa pelistä on monotonista A-nappulan takomista monotonisissa toimintakentissä, joissa peli suoltaa pelaajan kimppuun aalloittain osumasta tai parista kupsahtavia taskuriiviöitä. Jonkinlaista taktikointia yritetään tuoda mukaan pokémonien elementeillä ja näihin sidotuilla vahvuuksilla ja heikkouksilla, mutta käytännössä koko komeus on yksipuolista, ylihelppoa toimintaa mielikuvituksettomissa ympäristöissä.
Lue myös
Jagged Alliance: Back in Action (PC)