Destinyn taival on ollut yhtaikaa raskas ja palkitseva – mutta uusin lisäri tuntuu täytteeltä

Bungien matka itsenäisenä pelitalona on ollut poukkoileva. Halot nostivat aiemmin muun muassa naksusotia tehneen firman pelitaivaan huipulle, mutta samalla firma urautui pahasti Haloihin. Haloista irtautumisen jälkeen taival on ollut vapaampi mutta myös vaativampi.

Bungie irtautui Microsoftista, siirtyi itsenäiseksi ja teki pitkän diilin Activisionin kanssa uuden science fiction -universumin luonnista. Syntyi nettiräiskintään painottuva Destiny, jonka ympärille on rakentunut aktiivinen, laaja ja nautiskeleva fanijoukko. Mutta fanilasienkin takaa näkee, että homma ei ole mennyt aivan suunnitellusti.

Julkaisussa Destinystä puuttui pahemman kerran sisältöä ja mekanismit tökkivät.

Suuri juttu minulle taisi olla se lootin tylsyys, sillä kun loottijahti tuntuu puhtaasti vähän suurempien numeroiden metsästämiseltä ilman mielikuvituksen lentoa, se maistuu puurtamiselta. Ja kun pelirunkokin muuttuu puurtamiseksi… No, arvannette lopun.

Lue koko juttu: Destiny (PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Kestikin noin vuoden verran The Taken King -laajennukseen saakka, että peli saatiin toimimaan halutulla tapaa.

Korjaukset ovat aika dramaattisia ja tekevät Destinystä paljon paremman pelikokemuksen kuin vuosi sitten. Vaikka peli vaatii yhä paljon grindaamista, nyt grindin varrelle on ripoteltu tasaista vauhtia uusia esineitä ja muuta progressiota, joten touhu tuntuu paljon mielekkäämmältä kuin ennen.

Lue koko juttu: Destiny: The Taken King – vuotta myöhemmin, vuoden myöhässä?

Luulisi siis, että tässä kohtaa jo seilataan reippailla räiskintäulapoilla, hymy korvissa. Vaan ei. Sillä itse asiassa meidän pitäisi nyt pelata jo Destiny II:ta, vaan toisin kävi. Bungien aikataulut ovat repsahtaneet, kun Destinyä onkin pitänyt korjailla urakalla uuden tekemisen sijaan. Niinpä pelin uusin lisäri, Rise of Iron, tuntuu enemmänkin aikataulujen väliin heitetyltä täytepalalta kuin uudelta laatujulkaisulta, kuten Miikka Lehtonen meille analysoi:

Viisi uutta tarinatehtävää, uusi syy tehdä vanhoja juttuja uudelleen, yksi uusi strike ja yksi raidi. Onko tässä tarpeeksi sisältöä 30 eurolle? Se riippuu siitä, miten vakavasti on Destiny-koukussa. Itse olen kasuaalipeluri, joka on palannut aina pelin pariin tahkoamaan lisälevyt ja sitten pelailemaan viikon tai pari. En raidaa, joten se suuri porkkana pelata enempää puuttuu. Niinpä huomasinkin, että oma peli-intoni lopahti Rise of Ironin myötä jo muutaman päivän jälkeen. Mutta entäs ne raidaajat?

Lue koko arvostelu: Destiny: Rise of Iron DLC lähinnä paikkaa jatko-osan myöhästymistä (PS4, Xbox One)