Domen arvosteluviikko 13-14/2016: Dark Soulsia ja Quantum Breakia – huippupelien vyöry
Domessa viikoilla 13-14/2016 muun muassa:
- Dark Souls 3 on täydellinen (PC, PS4, Xbox One)
- Dungelot: Shattered Lands – hirviöitä, ansoja ja yllätyksiä (PC)
- Legend of Zelda: Twilight Princess HD todistaa, että kyllä wanhaki vielä jaksaa (Wii U)
- Pokemon Super Mystery Dungeon ei koukuta sekuntiakaan (3DS)
- Quantum Break on hyvä peli, loistava tarina (PC, Xbox One)
- Steamworld Heist on kuin 2D-XCOM (3DS)
- Trackmania Turbo ajattaa hauskasti ja hullusti (PC, PS4, Xbox One)
- Pelimusiikki soi upeasti Final Symphony II -konsertissa
- Wiikon wanha: Hitman teki salamurhaamisesta taidetta
- Tavoitteena paras Star Wars -peli koskaan – haastattelussa TT Gamesin Tim Wileman
- Ohjeita pelintekijöille vuosikymmenten takaa: ”suomalaisten pikkupelien nousu ja uho”
Dark Souls 3 on täydellinen (PC, PS4, Xbox One)
Dark Souls 3 ilmeisesti saattaa saagan tarinan päätökseen. On vaikea kuitenkaan puhua tarinasta, sillä on hyvin mahdollista että puolet pelaajista eivät ole yksinkertaisesti ymmärtäneet koko ideaa. Ja se toinen puoli on mukana ainoastaan PvP:n tähden. Ja sitten ovat ne muutamat harvat, jotka kahlaavat läpi esineiden ja aseiden kuvauksia, ja yrittävät yhdistää pisteitä toisiinsa.
Dungelot: Shattered Lands – hirviöitä, ansoja ja yllätyksiä (PC)
Tabletilla pelattuna Dungelot oli mitä mainiointa viihdettä. Kyseessä on äärimmäisen simppeli onnipeli, jossa teknisesti ottaen putsataan luolastoja. Kukin luolaston kerros koostuu kivien peittämästä ruudukosta. Kukin ruutu voi sisältää jos jonkinlaista kamaa: aarteita, rahaa, hirviöitä, tai kenties vaikka sen avaimen, joka pitäisi löytää, ennen kuin tie seuraavalle kerrokselle ja kovempiin haasteisiin aukeaa.Kun suunnilleen koko pelillinen sisältö todellakin oli siinä, on aika selvää, että Dungelotin olisi syytä tarjota tietokoneversiossaan vähän enemmän vaihtelua ja pelattavuutta. Mahtaako näin kuitenkaan olla?
Legend of Zelda: Twilight Princess HD todistaa, että kyllä wanhaki vielä jaksaa (Wii U)
Iän tuomista rypyistä huolimatta en pystynyt laskemaan Twilight Princessiä käsistäni. Aina teki mieli koluta vielä yksi luolasto, ratkaista pari pulmaa tai selvittää mitä seuraavan kukkulan takaa löytyy. Jos peli on tullut jo Wiillä tai GameCubella tutuksi, niin päivitys ei tarjoa suuremmin uusia tuulia. Ensikertalaisille Wii U:n versiota voi suositella varsin avoimin mielin, sillä seikkailun varrelle mahtuu paljon mikä kannattaa kokea omalta kotisohvalta.
Pokemon Super Mystery Dungeon ei koukuta sekuntiakaan (3DS)
Pokemon Super Mystery Dungeon ei yksinkertaisesti onnistunut koukuttamaan sekuntiakaan. Pelaaminen toistaa itseään todella pian, eikä mikään osa-alue tehnyt erityisesti vaikutusta. Jos perheestä löytyy nuorempia sarjan faneja, niin Super Mystery Dungeon hiljentää takapenkin varmasti tehokkaasti autoreissuilla. Pidempään taskuhirviöiden parissa viihtyneiden ei kannata vaivautua.
Quantum Break on hyvä peli, loistava tarina (PC, Xbox One)
Quantum on peli, jonka voi kokea äärimmäisen erilaisilla tavoilla. Kuten vaikkapa BioShockin aikoinaan. Sen läpi on niin kovin helppo juosta kiinnittämättä mitään huomiota tarinaan, henkilöhahmoihin ja kaikkeen siihen, mitä pelissä oikeasti tapahtuu. Heille Quantum on muutaman tunnin läpihuutojuttu, jonka jälkeen kelpaa mennä huutamaan mielensäpahoitusta nettifoorumeille.
…
Minulle Quantum Break on hieno, kutittava tarina, sekä hyvä peli, joka kuitenkin herättää välillä hieman ristiriitaisia tunteita. Olen nauttinut matkastani Quantumin parissa sekä täysin rinnoin että hetkittäin turhautuneena. Mutta ajatukseni palaavat kokemusteni pariin yhä uudelleen ja uudelleen, ja löydän edelleen keskusteluissa siitä uusia puolia. Voinee siis todeta, että kokemukseni oli valtaosin positiivinen ja mieleenpainuva.
Steamworld Heist on kuin 2D-XCOM (3DS)
Steamworld Heistin pelaaminen on pahuksen hauskaa. Vaikka ei piittaisi tippaakaan pelin tarinasta tai muista puitteista, peruspelattavuus yksistään on ostoksen arvoinen juttu. Ne muut osa-alueet tukevat hyvin. Erilaisia varusteita ja satunnaista loottia on mukavasti, hahmonkehitys on sujuvan simppeliä mutta samalla palkitsevaa ja pituuttakin riittää.
Trackmania Turbo ajattaa hauskasti ja hullusti (PC, PS4, Xbox One)
Trackmania Turbo kyllä tuo pelikentälle aimo annoksen outoja ratkaisuja ja puhdasta hulluutta. Se on hyvin hauska peli, joka menettää ehkä osan siitä nettihurmiosta, mitä Trackmaniat ovat perinteisesti tarjoilleet. Ei kuitenkaan liikaa, sillä ydin on yhä kohdallaan: kilpa-ajaminen on pirun hauskaa ja addiktiivista puuhaa. Jään kovasti kaipaamaan PC-versioiden luovaa hulluutta ja vapautta, mutta toisaalta Turbo ansaitsee oman paikkansa sarjassa monipuolisilla paikallisilla moninpelitiloillaan.
Artikkelit
Pelimusiikki soi upeasti Final Symphony II -konsertissa
Valtonen/Wanamo ovat tehneet pelimusiikista hovikelpoista taidolla ja sitkeydellä. Vaikka pelimusiikkia on soitettu klubeilla ja pienemmillä lavoilla jo kauan, on kaksikon kyky päästä teoksiaan suojaavien japanilaissäveltäjien sydämiin ainutlaatuinen. Samoin se vapaus, jolla heidän annetaan rukata teoksia mieleisekseen. Square ja säveltäjät ovat näet lähtökohtaisesti epäileviä länkkäreitä kohtaan, eikä yhteistyön aloittaminen ollut mitenkään helppoa. Mutta ensimmäisten sovitusten, menestyneiden konserttien ja levytysten jälkeen herroilta jo kyseltiin, että “miksette ole vielä tehneet konserttia minun sävellyksistäni?”
Wiikon wanha: Hitman teki salamurhaamisesta taidetta
Kultaisia munia munivan kanan löytäminen on usein varsinainen pelialaseikkailu. Moni firma sinnittelee pienten pelien parissa vuodesta toiseen odottaen, että jos nyt vaikka tällä kertaa onnaisi. Tanskalainen IO Interactive kuitenkin iski kultaan kerralla. Vuonna 1998 perustetun firman esikoispeli Hitman: Codename 47 saapui jo vuonna 2000 ja jätti välittömästi jälkensä historiankirjoihin.
Tavoitteena paras Star Wars -peli koskaan – haastattelussa TT Gamesin Tim Wileman
Lähestyvä LEGO Star Wars sisältää nipun uudistuksia, joista yksi on niin kutsuttu multibuild. Siinä pelaaja voi koota samoista palikoista useampia rakennelmia. Miten se on vaikuttanut pelinkehitykseen?
”Se on avannut meille enemmän näköalaa puzzle-osioiden rakentamiseen, huumorin käyttöön ja kenttien suunnitteluun. Pelattaessa kenttää uudestaan voi asiat tehdä eri tavalla ja lopputulos on luonnollisesti myös erilainen”, Wileman kertoo.
Ohjeita pelintekijöille vuosikymmenten takaa: “suomalaisten pikkupelien nousu ja uho”
Suomalaiset demotekijät valloittivat demosceneä 80-luvun lopussa ja ovat siitä lähtien pysytelleet maailman huipulla C-64:llä, Amigalla ja PC:llä. Suurempien kaupallisten pelitiimien ja muun kotimaisen tietotekniikka-alan menestyksen varjossa ei kuitenkaan osannut kuvitellakaan miten aktiivisia ja kyvykkäitä makuuhuonekooderit ja -tiimit ovat. Niinpä kotimaiset pienpelit päätettiin nostaa jalustalle. Siitä lähtien heitä on menestyksellisesti tuettu lehdessä ja kulissien takanakin.
Edellinen arvosteluviikko
Edellisen arvosteluviikon mielenkiintoisimmaksi jutuksi Domen lukijat äänestivät Miikka Lehtosen arvostelun Hitman-pelistä.
Day of the Tentacle Remastered vie yhä täysillä mukanaan (Mac, PC, PS4)
Disney Infinity 3.0: The Force Awakens -pelisetti on tasaisen laadukasta lastenpelattavaa
Gears of War Ultimate Edition jättää yksinpelaajan kylmäksi (PC)
Hitman tuntuu taas Hitmanilta (PC, PS4, Xbox One),
Plantera menettelee parin illan täyteviihteenä (PC)
This War of Mine: The Little Ones on karmaisevan realistinen sotapeli (PS4, Xbox One)
Quantum Break -ennakko – Remedyllä on kikka hihassa
Lego Star Wars The Force Awakens -ensikosketus – tähdet ovat taas oikeassa asennossa
Logitech G502 – legendaarisen pelihiiren uusi tuleminen?
