Fantasiaviikinkien maailmanloppu on kaunis ja kohtalokas
JOK pureutui peliin, joka on odottanut pitkään käsittelyään Domen sivuilla – siitäkin huolimatta, että peli tuli läpipelattua jo useampi kuukausi sitten. Mutta näin hyvää kannattaa odottaa:
Stoic-tiimi uskalsi suunnata aivan omaan suuntaansa ja tehdä pelin, joka ei noudattele pelaamisen muodikkaita valtavirtoja. Banner Saga on oikeasti omaperäinen, omannäköisensä ja äärimäisen kaunis roolipeli.
Jo alkuhetkillä hämmennyin suuresti. Puhutaanko tässä norjaa? Ai kertoja murtaa englantia upealla pohjoismaisella korostuksella? Enpä olisi moista osannut odottaa.
Saati se, että tämähän on julma ja raaka peli. Yllättävä ja toimiva. Se on myös tarina maailmanlopusta ja loputtomasta pakomatkasta, jonka mittaan ei voi olla lainkaan varma siitä, kuka heittääkään veivinsä ja missä vaiheessa. Vaikka tämä ei olekaan Game of Thrones, niin samaa henkeä löytyy silti.
Banner Sagan maailma on viikinkimytologioista lainaava tulkinta, jossa elävät rinnakkain niin valtavat varl-jätit kuin ihmisten heimot. Vähemmän sopuisia naapureita ovat dredget, jo kertaalleen sukupuuttoon soditut, syvästä pohjoisesta hyökkäävät laumat. He ovat kuitenkin lisääntyneet, täyttäneet maansa ja tekevät reipasta comebackiä naapurikansojensa kustannuksella. Sen myötä maailma syöksyy pimeyteen, tuhoon ja kuolemaan, eripuran nostaessa päätään.
Lue koko arvostelu: The Banner Saga: Chapter 1 (Mac, PC)
Lisää aiheesta
Hearthstone: Heroes of Warcraft (iOS)
Lightning Returns: Final Fantasy XIII (PS3, Xbox 360)
