Gradius V tarjoaa retroriemua melkein koko rahan edestä

Gradius on pelisarja, jota moni ei enää aktiivisesti ajattele. Ja miksipä ajattelisi, ovathan pelien kunnian hetket jo parin vuosikymmenen takana. Mutta ehkä sillekin voisi ajatuksen uhrata, jos Ericin arvosteluun on uskominen…

Domen animetoimittaja Eric Hartin sai komennuksen testata Gradius V:tä, joka on yllättävä julkaisu parillakin tavalla. Ensinnäkin kyse on todellakin wanhasta pelisarjasta. Toiseksi, peli julkaistiin alkujaan yli 10 vuotta sitten PlayStation 2:lle ja on nyt osa Sonyn retrohenkistä emulaatiotarjontaa PlayStation Networkissa. Joten miten on, miten puree retroräime Ericiin?

Toisin kuin Treasuren muiden pelien kanssa, Gradius V ei sisällä oikeastaan mitään ihmeellisempiä muutoksia skrollaavan räiskinnän genreen. Siinä ei ole sen enempää polariteettikikkoja kuin ropelluksista tuttuja kokemuspisteitäkään.

Päinvastoin: räiskintä noudattaa suhteellisen orjallisesti jo 80-luvulla syntyneitä sarjan perinteitä. Suurin ero edeltäjiin on silkka spektaakkeli: erinäisiä mieleen jääviä pomovastuksia piisaa aimo läjät, ja joskus niitä pistetään pinoon monia peräkanaa. Noin muuten kaava ja tavoitteet ovat samat: ammu kaikki, mikä liikkuu ja väistä kaikki se, mitä et voi ampua.

Kuulostaa Gradiukselta! Mutta lue kuitenkin koko arvostelu!