Hirviömetsällä on mukavaa –Monter Hunter Wii U –testissä
Ensin Tero Lehtiniemi kävi hirviömetsällä taskuhirviöineen. Nyt samaan pusikkoon suuntaa Juho Anttilavähän isommilla vehkeillä ja kaverien kanssa.
Yksinäinen susi pärjää aikansa, etenkin kun kaveriksi saa pari hassua höpöttelevää pikkukaveria. Suurriistan selättäminen yksinään on kuitenkin kovan työn takana, joten miksi ei löisi hynttyitä yhteen kolmen muun samalla asialla liikkuvan kanssa?
Verkon uumenista löytyy nippu maailmoja, maailmoista taas huoneita. Sopivan löydettyään pääsee satamaan, jossa kolmen muun kaveruksen kanssa yritetään sopia yhteinen suunta. Yhteisymmärrys tehtävästä löytyy paremmin, jos tarkisti huoneen kuvauksesta isännän toiveet ennen liittymistään.
Alussa yhteispeli sujuu hikoilematta, mutta mitä pidemmälle etenee, sitä enemmän tarvittaisiin myös kommunikaatiota joukkuetovereiden kanssa. Setti valmiiksi purkitettuja eleitä käy kohteliaisuuksien esittämiseen, kirjoitettu chatti palvelee suunnitteluvaihetta, mutta toiminnan keskellä puhuminen on keinoista paras. Siinä auttaa Gamepad-ohjaimen puheviestintäominaisuus.
Seura on pääosin asiallista, mutta välillä järkevää tiimiä joutuu hieman odottelemaan. Paras kokemus syntyy tuttujen kanssa, mutta jos naapurustosta ei löydy metsästyshenkisiä, siteitä voi solmia myös pelin sisällä. Päteväksi osoittautuneiden kumppaneiden kanssa voi vaihtaa yhteystietoja, jotta tuttu kaveri löytyy helposti myöhemminkin.
Lue koko arvostelu: Monster Hunter 3 Ultimate (Wii U)
Lisää aiheesta
Monster Hunter 3 Ultimate (3DS)
Monster Hunter Tri -ennakko (Wii)
