Järkeä tekijäoikeuslakiin –kansalaisaloite hylättiin perusteettomilla perusteilla

Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloite sai 51 974 kannatusääntä, minkä johdosta nykyisen tekijänoikeuslain ylilyöntien ja päättömyyksien korjauksia tavoitellut aloite vietiin eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta yritti tosin sivuuttaa tärkeiden asiantuntijatahojen kuulemisen ja hylätä aloitteen jo muutamia viikkoja sitten, mutta aloite jouduttiin viemään perusteellisempaan käsittelyyn kansalaisreaktion johdosta.

Nykyinen tekijäoikeuslakihan ajettiin läpi kuuntelemalla lähinnä tekijäoikeustahojen ja näiden sidosryhmien lausuntoja. Niinpä se on muodostunut hankalaksi ja rasittavaksi pykäläviidakoksi.

Mutta…

Aloitteessa on esitetty, että ehdotus voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta siinä ei ole analysoitu tehtyjä ehdotuksia suhteessa perustuslakiin tai perustuslakivaliokunnan mahdollisiin aiempiin kannanottoihin. Valiokunta ei ole kuitenkaan pitänyt tarpeellisena kuulla asiasta perustuslakivaliokuntaa, koska aloite ei valiokunnan arvion mukaan monista keskeisistä puutteistaan ja ristiriitaisuuksistaan johtuen ole toteuttamiskelpoinen.

Sivistysvaliokunta on kuitenkin hylännyt kansalaisaloitteen seuraavalla johtopäätöksellä:

Valiokunta toteaa, että kansalaisaloitteessa on kunnianhimoisesti ehdotettu useita, osin toisiinsa liittyviä muutoksia voimassa olevaan tekijänoikeuslakiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ei kuitenkaan pidä mahdollisena aloitteen pohjalta ehdottaa osittaisiakaan muutoksia tekijänoikeuslakiin. Aloitteen ongelmakohdat, erityisesti ehdotusten sisäiset ristiriitaisuudet, ehdotusten yhteensopimattomuus voimassa olevan lainsäädännön kanssa ja vaikutusten arviointi, ovat niin merkittäviä, että niitä ei voi paikata sivistysvaliokunnan mietinnössä laajallakaan asiantuntijakuulemisella.

Valiokunta katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta. Elämme uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuminen tämän hetkiseen toimintaympäristöön on suuresti muuttumassa niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve niille on ilmeinen.

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2014

Mutta kuten Digitodayn Perttu Pitkänen huomauttaa, aloitteen hylkäysperustelut tekevät koko kansalaisaloitteesta täysin turhan keksinnön. Vaikka sen avulla voidaankin luoda alustava vaikutelma vaikuttamismahdollisuudesta, voidaan mikä tahansa aloite hylätä, koska sen käsittely vaatisi muun muassa aloitteiden yhteiskunnallisten, organisatoristen ja taloudellisten vaikutusten selvittämistä.

Kysymys toki kuuluu: eikö meillä ole eduskunta kaikkine asiantuntijoineen ja valiokuntineen juuri tätä varten?

Lakia ei siis voi muuttaa, koska se vaatisi lain muuttamista?

Pitääkö siis jokainen lakialoite näin ollen jättää täydellisesti valmisteltujen tutkimusten ja viimeisen päälle viilatun uuden lakitekstin kera? Ja jos näin ei tehdä, aloite heitetään roskakoriin, ellei siitä ole mahdollista kerätä ilmaisia poliittisia irtopisteitä.

Lisätietoja: Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp)

Lisää aiheesta

Torjuntavoitto Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloitteen hylkäysaiheista

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteella yli 14 000 kannattajaa – Hitler ei arvosta