Kahden kissan matka halki rikkoutuvien luonnonlakin – arvostelussa Gravity Rush Remastered
Kalle ”HCJorma” Lounela tykkää kissoista. Myös pelisellaisista. Kaksijalkaisistakin:
Kissat ovat pörröisiä loistokamuja, fiksuja, mutta ennen kaikkea itsenäisiä. Mirrit pystyvät kiipeämään pitkin seiniä ongelmitta ja vaaran uhatessa päättäväisesti räpsäisevät uhittelijaa nokalle. Tarpeen tullen ne osaavat olla lempeän suloisia, vaikka paijattavan kuoren alla sykkii urhea sydän. Gravity Rush on kahden mirrin taival läpi taivaan, ali kaupungin viemäriputkien Katin manipuloidessa painovoimaa nelijalkaisen Dustyn mystisillä voimilla. Mau!
Hiekkalaatikkona kateilla on leijuva kaupunkirykelmä, jonka palaset ovat hukassa toisessa ulottuvuudessa. Mielenkiintoisen mystistä menoa siivittävät oudot varjohirviöt. Örveltäjät kaipaavat heidät listivää sankaria ja kas kummaa, kissat kavereineen saavat homman hoitaakseen.
Lue koko arvostelu: Gravity Rush Remastered – kahden mirrin matka taivaiden halki (PS4)
Lisää aiheesta
Gravity Rush ei turhia jahkaile hitaan alun kanssa. Peli alkaa muistinsa menettäneen päähenkilön Katin herätessä hänelle tuntemattomasta Heksevillestä, jota riivaavat oudot kaupunkia pikkuhiljaa nakertavat painovoimamyrskyt. Kat pääsee heti hommiin, kun hänen täytyy pelastaa pieni poika myrskyn kourista. Pelastusoperaatio ei kuitenkaan onnistu ilman mystistä mustaa kissaa, joka Katin yllätykseksi antaa tälle voiman manipuloida painovoimaa. Tämä johtaa seikkailuun, jonka aikana ei pelasteta vain Heksvilleä sitä riivaavilta ongelmilta, vaan syvennytään Katin ja tätä ympäröivän maailman salaisuuksiin.
