Lääkärit ohjeistavat: pelaaminen on ihan OK lapsillekin

Pelaamisen terveysvaikutuksista on väännetty kättä suunnilleen niin kauan, kuin pelejä on ollut olemassa. Monet tuntuvat uskovan, että pelit ovat varsinkin lapsille hyvin haitallisia ja että niiden parissa vietetty aika pitäisi minimoida. On toki totta, että ei minkään yhden asian parissa kannata koko elämäänsä viettää, vaan monipuolisuus palkitsee, mutta ne terveyshaitat… ne ovat liioiteltuja.

Näin toteaa myös The American Academy of Pediatrics, vapaasti suomennettuna vaikka Amerikkalainen lastelääketieteen akatemia, joka on tarkentanut lapsia koskevia suosituksiaan. Aiemmin akatemia suositteli, että alle kaksivuotiaat lapset eivät olisi lainkaan pelien ääressä, ja että sitäkin vanhemmat pelaisivat — eli viettäisivät ”ruutuaikaa” — korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Uudet ohjeet ovat huomattavasti modernimmat ja avoimemmat. ”Ajassa, jossa ”ruutuajasta” on tulossa yksinkertaisesti ”aikaa”, käytäntöjemme täytyy muuttua ajan mukana tai vanhentua. Ihmisten täytyy tietää, että Akatemian käytännöt ovat tieteen ajamia, eivätkä vain varotoimia”, pohjustetaan uusia suosituksia, joille ainakin itse nostan kyllä innokkaasti hattua. Tarkemmat suositukset voi lukea englanniksi oheisen linkin takaa, mutta otetaan tähän valikoituja parhaita.

”Media on ympäristö siinä missä muutkin. Lapset tekevät yhä samoja asioita kuin aina ennenkin, nyt vain virtuaalisesti. Kaikkien muiden ympäristöjen tavoin myös medialla voi olla sekä positiivisia että kielteisiä vaikutuksia”, liitto ohjeistaa. ”Vanhemmuus ei ole muuttunut. Samat säännöt pätevät niin oikeissa kuin virtuaalisissakin ympäristöissä. Leikkikää lastenne kanssa. Asettakaa rajoituksia. Lapset tarvitsevat ja odottavat niitä. Opettakaa kiltteyttä. Olkaa mukana.”

Akatemia korostaa myös esikuvien tärkeyttä myös nettikäyttäytymisessä, sekä sitä, että videopuhelut voivat olla tärkeä työväline vaikka tilanteissa, joissa lapsi voi kommunioida vanhempansa kanssa näiden ollessa erossa toisistaan. Akatemia korostaa myös vanhempien vastuuta valvoa sitä, millaisia ohjelmia lapset käyttävät ja ottamaan osaa näiden puuhasteluihin myös, kun he puuhastelevat pelien kanssa.

Harvinaisen fiksua tekstiä lastenlääkärien liitolta, sanoisin. On olemassa myös tieteellistä näyttöä siitä, että pelaaminen on lapsen kehitykselle hyödyllistä puuhaa, mikä on toki intuitiivista. Ne pakottavat ratkomaan ongelmia, ajattelemaan monipuolisesti, kehittävät motorisia kykyjä ja tarjoavat jatkuvasti uusia virikkeitä ja haasteita.

Lähde: Forbes