Lastenpelit tänään: avustettuja itsemurhia ja pelikoneesta pöydälle valuvaa verta
Nurmijärven uutiset on tehnyt uuden pohjanoteerauksen suomalaisessa pelijournalismissa. Vielä viime viikolla ehdin kuvitella, että Yleisradion houreilu Grand Theft Auto V:stä pornopelinä olisi ollut absoluuttinen nolous videopelien, peliväkivallan ja pelipornon käsittelyssä. Nyt siitä kuitenkin pistettiin vielä paremmaksi. Kuka ajattelisi lapsia, kysytään? No, tietenkin huolestuneet vanhemmat ja harvinaisen pihalla oleva lapsipsykologi Riitta Martsola.
Syrjälän koululla järjestetty alaikäisille suunnattua mediaviihdettä käsitellyt vanhempainilta käsitteli tärkeitä asioita. Esimerkiksi tollolaatikon kohdalla on tuttua, että lasten tv-viihde on täynnä väkivaltaa. On muuten ollut ennenkin, kuten kaikki Aku Ankka –piirretttyjä, Tipin ja Sylvesterit kahinoita tai Kelju K. Kojootin epätoivoisia maantiekiitäjien sieppausyrityksiä seuranneet muistavat. Räimettä ja piirrosväkivaltaa. Hauskoja ne olivat silti.
Aku Ankkako harmitonta viihdettä?
Martsolan mukaan lapsille suunnataan paljon ohjelmia, kuten Kung fu Panda ja Pokemon, jotka valmistavat heitä toimintaelokuvien suurkuluttajiksi. Väitteessä on paljon totta, mutta kuten todettua, niin oli ennenkin.
Vanhempien velvollisuus on kuitenkin katsoa lastensa perään ja varmistaa, että he katsovat ohjelmia, jotka muksuille sopivat. Ei siinä mitään uutta ole. Tv ei ole lastenhoitaja.
Peliviihteen kohdalla mentiin sen sijaan harvinaisen perusteellisesti suoraan ryteikköön.
Mitkä ovatkaan Martsolan mukaan vahingollisimpia lastenpelejä? No, esimerkiksi Counter-Strike (toim. huom: PEGI-ikäraja 16 tai 18 vuotta, pelistä riippuen) ja Call of Duty (toim. huom: PEGI-ikäraja 16 tai 18 vuotta, pelistä riippuen).
Huomaatteko ongelman? Martsola kuvailee lastenpeleinä 16-vuotiaille ja aikuisille suunnattuja pelejä.
Puhumattakaan siitä, mitä kaikkea peleissä voi tehdä…
Nummijärven uutisten lainauksen mukaan K18-peleissä tehdään myös avustettuja itsemurhia ja raiskataan. Counter-Strike-peleissä puolestaan esitellään koulujen ja julkisten tilojen pohjapiirroksia ja ehdotetaan mitä vahtimestareille voitaisiinkaan tehdä.
Puhumattakaan siitä, että Martsolan mukaan Call of Duty –pelit on tehty niin taitavasti, että veri näyttää valuvan näytöltä pöydälle, jolloin lapsi pelkää pelikoneen rikkoutuneen pöydälle valuvan veren takia.
Mitä. Uskomatonta. Soopaa. Dramatisointi on toki tehokas tapa edesauttaa lapsipsykologin kirjojen, luentokiertueiden ja mediakoulutuskurssien myyntiä, sekä tuo asiakkaita Martsolan Helsingissä sijaitsevalle vastaanotolle. Olisi kuitenkin asiallista, jos väitteet pohjautuisivat edes jossain määrin faktoihin, eikä vain myynninedistämismielessä tehtävään vanhempien pelotteluun huhuihin ja suoranaiseen fantasiaan pohjautuvilla väitteillä.
Itsemurha- ja raiskauspelejä en kuitenkaan muista kymmenien vuosien pelaajanurallani kohdanneeni, vaikkakin jotkut aikuisille suunnatut pelit ovat käsitelleet vaikeitakin asioita. Yhdessäkään pelissä ne eivät ole kuitenkaan olleet tarkoitus ja päämäärä.
Rohkenen myös olla jokseenkin eri mieltä Call of Dutyjen ja muidenkin räiskintäpelien efektien uskottavuudesta. Pelaajat – ei siis peliyhtiö – ovat toki tehneet Counter-Strikeen koulujen karttoja, mutta niin on tehty monesta muustakin heille tutusta paikasta. Siinä ei ole mitään erikoista. Siinäkin on kyse leikistä, pelihassuttelusta itselleen tutussa paikassa. Huomatkaa myös, ettei näitä karttoja jaeta pelien mukana.
Tällaisenaan Martsolan peliseksi- ja väkivaltafantasiat lähinnä harhauttavat ja vievät huomiota pois asian todellisesta ytimestä. Monissa videopeleissä on aikuisille tarkoitettua sisältöä, mutta ne on tällöin varustettu asianmukaisilla ikärajamerkinnöillä ja ikärajoilla. Lapsille ei pidä antaa pelejä, joihin hänen ikänsä ja ymmärryskykynsä ei riitä. Etenkin K18-ikärajamerkinnät on otettava erittäin vakavasti, sillä K18 ei ole enää pelkkä suositus, vaan lakiin pohjautuva raja, johon ei ole poikkeuksia.
Lasten suojelemiseen ei tarvita Martsolan kaltaisten pelottelijoiden päättömiä väittämiä, vaan huolenpitoa, rakkautta ja tervettä maalaisjärkeä.
Maalaisjärkeen sisältää muun muassa se, että muistaa tämän: K16- ja K18-merkinnöillä varustetut pelit eivät ole lastenpelejä.
Lue juttu: Nummijärven uutiset, Lastenohjelmatkin voivat olla haitaksi lapsille
Kuva: D. Sharon Pruitt, Wikipedia Commons
Lisää aiheesta
Ihmiset eivät tapa ihmisiä. Pelit tappavat ihmisiä. Siksi pelit on merkittävä vaarallisiksi.
Näkökulma: eivät ne pelit, vaan pelilukutaidottomuus ja sohvaperunat
