Mahtava tekoäly ja perinteitä rikkova toteutus tekevät Command Opsista loistostrategian
Leevi Rantala suuntasi Ardennien taisteluihin 1944-1945 taitteessa – ja toi sieltä tuliaisinaan Command Opsin arvostelun. Kyllä nyt nojatuolistrategistin kelpaa!
Command Ops asettaa pelaajan komentajan saappaisiin, joiden koko vaihtelee skenaariosta toiseen. Yleensä johdetaan joko divisioonaa tai rykmenttiä, joilla on komennossaan koosta riippuen joko rykmenttejä tai pataljoonia. Pataljoonat puolestaan koostuvat jalkaväkikomppanioista ja yksittäisistä tukiyksiköistä, jotka ovat pelin perusyksiköitä.
Jokaisella jalkaväkikomppanialla on oma komentajansa ja on erittäin tärkeää, että heihin oppii luottamaan. Rykmentinkomentajan ei tarvitse huolehtia jokaisen komppanian komentamisesta, vaan heidät jätetään kyseisen komppaniankomentajan hellään huomaan. Pelaajan tehtäväksi jää määritellä esimerkiksi se, mistä suunnasta ja millä hetkellä kyseinen komppania tekee hyökkäyksen. Komppanian kapteeni tekee sitten kaikki suunnitelmat siitä, mihin komppania ryhmittyy hyökkäykseen, mitä reittiä kohteeseen edetään ja mihin komppania ryhmittyy puolustukseen kohteen vallattuaan.
Pelkkään perushyökkäykseen kuuluu lukemattomia pienempiä komentoja, joten suuressa taistelussa jokaisen komppanian komentaminen olisi erittäin työlästä. Tähän annetaan toki mahdollisuus, mutta sellaisessa mikrosäätämisessä ei ole mitään järkeä. Kapteenit osaavat kyllä asiansa, joten antaa heidän huolehtia yksityiskohdista. Pelaaja voi sillä välin keskittyä suurempien linjojen vetämiseen.
Lue koko arvostelu: Command Ops: Battles from the Bulge (PC)
Lisää aiheesta
Close Combat: Panthers in the Fog (PC)
Crusader Kings II – Sword of Islam DLC (Mac, PC)
