Mitä pelasin tänään? JOK lankesi GTA V:een

Ei liene mikään uutinen, että aika moni pelaa näinä päivinä Grand Theft Auto V:ttä. Erikoisempaa on se, että myös JOK lankesi. Miksi näin?

Suhteeni GTA-sarjaan on vaihteleva.  GTA 1 ja 2 saivat minulta paljon peliaikaa. Kolmonen taisi jäädä täysin välistä. Vice Cityä pelasin tukka hulmuten, kiitos pelin huikean kasariteeman. Sen myötä Vice City onkin eniten pelaamani GTA yhä edelleen. San Andreasin peluu jäi sen sijaan pariin tuntiin ja nelosta olen pelannut yhteensä noin kymmenen tuntia. Nelonenkin jäi häviölle Steamistä ostamalleni Vice Citylle, jonka parissa fiilistely tuntui pitkän tauon jälkeen oikein hyvältä.

Ja nyt yhtäkkisesti olen istunut joka päivä, mitä vain olen kotona ollut, GTA V:n ääressä. Ensin minun piti vain tallentaa pelivideota Domen arvostelua varten, mutta sitten jotenkin peli veikin mukanaan.

Kuvittelisin, että syitä GTA V:n viehätykseen löytyy hyvinkin laajalla skaalalla. Esim. eräs tuttava pelaa GTA-pelejä nimenomaan niiden avoimuuden ja vapauden takia. Tarinasta viis, he vain leikkivät. Minuun GTA taas iski nimenomaan hahmojen ja heidän ristiriitojensa kautta. Kolme niin kovin erilaista päähenkilöä, vakinaiset sivuhenkilöt sekä satunnaiset kohdattavat tarjoavat päivä päivältä jännittävämmän, värikkäämmän ja hämmästyttävämmän virtuaalimaailman, jota on niin hauska koluta ja tutkailla.

Satunnaisten sivuloikkien jälkeen huomaan nopeasti, että haluan lisää tarinaa ja tarinatehtäviä, sillä ne ovat yksinkertaisesti niin värikkäitä ja omalaatuisia. Tähän mennessä vastaan ei ole tullut yhtään ainutta tylsää tusinatehtävää, vaan kaikissa on ollut oma koukkunsa.

Hämmästyttävää kyllä, GTA V onkin kaikkien muiden ylistyssanojen jälkeen myös upeaa tarinankerrontaa. Todellinen pelikäsikirjoittamisen mestaristeos.

Siksi se kutsuu minua luokseen nytkin. Toisin kuin yksikään GTA sitten Vice Cityn.