No Man’s Skyn kehittäjällä on viesti domelaisille
Eilen PS4-konsolille julkaistu avaruusseikkailu No Man’s Sky on peli, joka herättää ja jakaa tunteita. Eri ihmiset löytävät siitä eri asioita ja reagoivat niihin eri tavoin.
Pelikehittäjä Sean Murray brittiläisestä Hello Games -studiosta on seurannut jännityksellä pelin saamaa vastaanottoa, ja hänelläpä on ihan viesti Dome.fi:n lukijoille. Tai toive.
Ja se kuuluu näin:
Neuvoni teille on, että älkää kiirehtikö. Nauttikaa kaikessa rauhassa. Näen striimeistä miten ihmiset pelaavat, ja monilla on ihan hirmuinen kiire. Peli alkaa kun nökötät maahansyöksyneen aluksesi vierellä, ja moni säntäilee täysillä ympäriinsä ja korjaa aluksensa saman tien. Sitten he katoavat avaruuteen, korjaavat hyperavaruusmoottorin ja ovat matkalla.
He aloittavat planeetalla, joka on heille täysin uniikki, jolla ei ole koskaan ollut yhtään toista ihmistä. He voisivat ottaa hetken iisisti ja tutkia ympäröivää maailmaa. Siellähän saattaa olla ties mitä harvinaisia raaka-aineita tai teknologiaa, jota voidaan käyttää myöhemmin.
Haluaisin siis sanoa teille, että ottakaa iisisti! Pitäkää kivaa ja tutkikaa maailmaa, ennen kuin kiirehditte galaksin syövereihin.
No Man’s Sky on siis upouusi avaruusseikkailu, jossa pelaaja linkoaa pitkin poikin järjettömän suurta maailmankaikkeutta avaruusaluksellaan. Miljardien ja taas miljardien planeettojen suuruinen kaikkeus luodaan proseduraalisesti lennosta, ja touhuamaan pääsee niin tyhjyydessä, planeetoilla kuin kuissakin. PS4-versio on juuri julkaistu, PC-versio on tulossa.
Foorumilla on jo vilkas keskustelu käynnissä, plussineen ja miinuksineen:
Toki tän kohdalla hinnasta kritisointi ihan aiheellista, pikkutiimillä tehty aika meh-tason peli ja hintalappu sama kuin kovimmissa AAA-peleissä. Minecraftihan oli aikoinaan Alphassa jopa 10€ ja No Man’s Skyta suurinpiirtein vastaavat random-generoidut selviytymispelit taitaa aikalailla kaikki irrota alle kolmella kympillä täyshintaisena.
Lompakollaan pitää tietty äänestää, en itsekkään missään nimessä oo tästä kuin aivan maksimissaan pari kymppiä maksamassa jossei tuu jotain todella ison luokan game changer patcheja.
boocha
Maksoin täyden hinnan ja maksaisin uudestaan.
Peli on jo nyt tarjonnut poikkeuksellisen hienoja hetkiä: Lentelyä vieraalla planeetalla happosateen rummuttaessa häkellyttävän ruman aluksen (kastoin sen mielessäni ensinäkemällä avaruuspökäleeksi, 1,2mil well spent :)) rakenteissa ja tukehtumiskuoleman kylmän metaanijärven pohjalle planeetalla jonka nimesin Kylmäksi Pohjolaksi. Pelin sisältöhän ei muodostu pakkosyötetystä narratiivista vaan siitä miten uudet asiat kohtaat ja mitä sinä saat siitä irti.
Rakkauden Paistinlasta
Näin on, ja onhan tässä se pääjuonikin olemassa, se vaan pitää itse kaivaa esille tuolla, jos niin haluaa. Tai sitten vaan voi ihmetellä paikkoja ja maisemia. Eihän tästä parissa päivässä tai viikossa saa millään kaikkea irti, turha mielestäni parin tunnin pelirupeaman pohjalta arvostelemaan suuntaan tai toiseen?
Jos jokin asia nyppii niin se on inventaarion pienuus tällä aloitusaluksella. Oishan mulla se bonusalus mutta ei se paljon lisätilaa tuo ja sittenkin en halua liian helpolla / nopeasti edetä tässä. Yhdestä kuusta löyty kohtuu messevä aluksen hylky, mutta siinä oli tosiaan kaikki systeemit paskana, että ois vaatinut paljon korjausta saada se baanalle, niin jätin sitten. Heti kadutti sen jälkeen, kun bandiitit skannas mun prutkun kuun ulkopuolella ja kävivät kimppuun…
Toinen ankea juttu on toi karttahommeli warp-avaruutta varten. Se on hyvin sekava kyllä, pitäisi nimetä noi löytämät planeetat uudelleen, niin sais jotain tolkkua siihen mistä on tulossa.
Ja sentinelit, paras tapa on etsi syvä luolasto täynnä mineraaleja ja mainata se tyhjäksi siellä suojassa. Löyty yhdeltäkin planeetalta kilometrien pituisia luolia joissa könytä plutoniumia ja kultaa. Olis varmaan päässyt vielä pitemmällekin mutta sitten oli liian kaukana aluksesta. Kestää se köpöttely maan alla jonkun aikaa ja sinne voi helposti eksyäkin.
Ja sitten jo aiemmin mainittu tekstipohjaisuus kerronnassa. Isoissa peleissä nää olis kyllä varmasti ääninäyteltynä…. Rutger olis ollut kova veto näihinkin, mutta eipä varmaan budjetti olisi venynyt siihen.
Ja ylimääräinen bonus on nämä peppukipeät ulisijat , jotka valittaa moninpelin puuttumisesta ja siitä, että tekijä on valehdellut ja muuta. Mukavahan näille on naureskella.
Kilohaili
Eilen tuli sitten pelattua kymmenisen tuntia. Lopetin neljännen systeemin kohdalla. Systeemit monipuolistuu selvästi jo näin alussa. Kolmannessa systeemissä alkoi olla jo enemmän liikennettä avaruusasemalla. Lisäksi hasardit lisääntyy, siinä missä alussa sai rauhassa katsella ja etsiä, niin nyt saa todellakin olla jo varpaillaan. Ennen kuin lopetin pelaamisen oli kaikenlaista toimintaa jopa. Ihan mielenkiinnosta menin ampumaan yhtä isompaa tähtilaivaa ja pakoreissuhan siitä tuli. Pakenin lähimmälle planeetalle, joka vaikutti elävimmältä tähän mennessä. Siinä laskeutuessa sitten singahdan 10min päähän omasta kyydistä. Pitihän sille vielä päästä takaisin, joten eikun pikamarssia eteenpäin. Planeetan sentinelit olivat hyökkivää sorttia ja niitä tuli päälle koko ajan. Maasto oli haastavaa ja piti uidakin välillä. Sitten kohtasin ensimmäiset hyökkivät elukatkin, mutta niitä pakeni jetpackin avulla. Aloin jo olla lähellä turvaa kunnes kohtasin ensimmäisen myrskyn millään planeetalla. Lämpötila nousi 104 asteeseen ja kiirehän siinä tuli. Lopulta pääsin kuin pääsinkin oman alukseni turvaan kaikelta.
Jossain vaiheessa tuo inventaario alkoi kyllä ahdistaa, mutta sain kun sainkin uuden aluksen. Aluksi mainailin ja säästin rahaa, että olisin ostanut joltain kaiffarilta avaruusasemalta, mutta kohdalle sattuikin distress beacon ja crash site. Lensin sitten sinne, löysin paremman aluksen, korjasin sen niin kuin pelin alussa ja nyt on sekä parempi alus, että paljon rahaa. Myös uusi ase kannattaa etsiä. Tästä on hyvä jatkaa. Yksi planeetta oli muuten täysin buginen. Lagitti ja tekstuureita ilmestyi joka paikkaan. Muuten olen välttynyt pahimmilta bugeilta. Pientä verrattuna Fallout 4.
nilbog
Toisaalta on ihan ilahduttavaa lukea kuinka peli jakaa mielipiteitä. Suurin osa peleistä mitä ite jauhanu on pitkän päälle suhteellisen uuvuttavia pelikokemuksia. Vähän kun pysähtyy ihastelemaan maisemia niin joku on jo kimpussa. Oli se toinen pelaaja tai viereen spawnaa mobi ym. Koko ajan pitää olla tekemässä jotain ja naamalle heitetään jatkuvasti jotain ADHD rumbaa. Harvemmin tullut päästyä käsiksi peleihin joissa voi oikeasti laittaa aivot narikkaan ja edetä kiireettömästi ihan sillä omalla tahdilla ja keskittyä oikeasti tutkimaan ja koluamaan asioita.
Survival aspekti tosin hieman arveluttaa että kuinka survivalia NMS on. Moneen survival peliin kun on ohjelmoitu asioita ettei pelaajalle varmasti iske se tekemisen puute. Sama juttu erilaisissa tutkimuspeleissä, joskus pelin sisälle pääseminen vie pirusti aikaa kun pitää sopeutua ja opetella pelin mekaniikka ja päästä sisälle uniikkiin puzzle -maailmaan joka ei seuraa siitä tavallista maalaisjärkeä saati logiikkaa. Tämä puolestaan tuntuu kiireisen työpäivän jälkeen rasittavilta.
Tuossa mielessä en yhtään ihmettele negatiivisia arvosteluita jos arvostelija on pelannut peliä vain muutaman tunnin pääsemättä siihen kunnolla sisälle ja toteaa lopuksi ettei peli ole mieleen kun siinä ei tapahdu koko ajan jotain. Toisaalta kun ajattelee ja mihin nyky-yhteiskunta on mennyt kaiken kiireen kanssa niin ajattelen että viihdyttävän tylsä ja kiireetön peli voisi olla suhteellisen rentouttava pala kakkua ja virkistävää vaihtelua.
nukkesoturi
Lue myös: No Man’s Sky – vuoden puhutuimman pelin tekijät elävät yhä indien elämää
Lisätietoja: http://www.no-mans-sky.com/
Osallistu keskusteluun: No Man’s Sky
No Mans Sky
