Nooan avaruusarkki ja japanilaista sekasikiötarinankerrontaa: Lightning Returns: Final Fantasy XIII
JOK kävi kokeilemassa Final Fantasy –sarjan seuraavaa peliä, eikä tajunnut juuri mitään paljoakaan. Mutta aika kivaa oli silti!
Kaaoksen voimia. Tuhoutuva maailma. Uuden maailman tekevä Jumala, jonne täytyy pelastaa sieluja. Kuollut sisar ja elävän sisaren syyllisyys. Onko tästä nerous tehty?
Lightiningin tarina on hämmentävä japanilainen sotku kaikkea mahdollista, mitä tekijät ovat kuumepäissään keksineet sake-kylvyssä. Ei näin yliampuvaa tarinaa voi muutenkaan selittää. Oudot kuviot ovat kuin animen Salatut elämät, johon on heitetty annos The Fast Showta ja hirmuisesti jrpg-taisteluja. Ehkä tämä on Final Fantasy -fanin mielestä täysin loogista, mutta minulle tarina avautui hirmuisena sotkuna, jossa tarinanpalaset sekoittuvat miten sattuu. Mutta kun tehtävälogit on kerran keksitty, niin kelpaahan tästä aloittaa.
Ja sitten ollaankin maan päällä, jossa seikkailtavaa riittää useamman kaupungin verran. Matkailu tapahtuu avoimessa maailmassa, jossa pelaaja opastetaan alkuun varovasti suljetulla alueella, minkä jälkeen kaikki on täysin vapaasti tutkittavissa. Ei rajoja, ei rajoituksia. Enintään niin pahoja vihollismöllejä, että turpiin tulee ja kunnolla.
Lue koko artikkeli: Lightning Returns: Final Fantasy XIII –ensikosketus
Lisää aiheesta
Final Fantasy IV: The Complete Collection (PSP)
