Nuorisopalveluiden selvitys: Valtaosa verkkopelaajista joutuu vihapuheen ja häirinnän kohteeksi
Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen hanke osoittaa, että vihapuhe ja häiriköinti rehottavat kilpailullisissa verkkopeleissä. Lähes jokainen vastaaja myös toivoi, että häirintään puututtaisiin.
Vihapuhe ja erilainen häirintä verkkopeleissä on ollut runsaasti esillä viime aikoina, erityisesti huippusuositun verkkoräiskintä Overwatchin (2016) kohdalla. Aiemmin olemme uutisoineet esimerkiksi pelaajakunnan keskuudessa rehottavasta seksismistä, ja pelin kehittäjät ovat myös kertoneet, että ongelmapelaajien paimentaminen vie resursseja laajennusten kehittämiseltä peliin. Eikä Overwatch suinkaan ole ainoa peli, joka kärsii vastaavista ongelmista.
Helsingin kaupugin nuoripalvelut on tänään julkaissut Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hankkeen selvityksen, joissa selviää, kuinka laajasta ongelmasta on kysymys myös Suomessa. Hankkeen teettämä kysely suunnattiin aktiivisesti kilpailullisia pelejä pelaaville 15–29-vuotiaille nuorille suomeksi ja ruotsiksi, ja siihen vastanneet pelasivat Overwatchin ohella muun muassa Counter-Strike: Global Offensivea (2012) ja League of Legendsiä (2009).
Hanke analysoi yli 150 vastausta, ja vastaajista peräti 80% oli kohdannut solvaamista ja nimittelyä verkkopeleissä. Kaikkein yleisintä on pelitaitojen haukkuminen, johon kertoo törmänneensä jopa 94% pelaajista. 70% kertoo kohdanneensa rasistisia, trans- ja homofobisia sekä ikään liittyviä kommentteja ja vähättelyä.
Valtaisa enemmistö myös toivoo, että asiaan puututtaisiin. Jopa 90% kaikista vastaajista toivoi, että vihapuheeseen ja häirintään puututtaisiin, ja yli 80% toivoi, että pelaajat kannustaisivat toisiaan enemmän. Naispelaajat raportoivat häirinnästä miehiä enemmän, mikä on yleisempää myös pelimaailman ulkopuolella.
Muuan naispuolinen vastaaja kertoo League of Legendsin pelaamisesta näin:
”Kun sitä ennen pelasin, enkä peitellyt sukupuoltani niin kuin nykyään, jouduin helposti sukupuoleni vuoksi silmätikuksi. Loukkaavat kommentit olivat yleisiä, jos joku sai tietää sukupuoleni. Sitten seurasi kaveripyyntöjä, varmaan jotta voisivat jatkaa häirintää, tai ehkä kaipasivat tyttöystävää. En tiedä, en ikinä hyväksynyt.”
Nyt julkaistu selvitys on osa kaksivuotista hanketta, jota rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki, ja jonka pääyhteistyökumppanina toimii Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry. Koko selvityksen voit lukea tästä.
