Peli? Mysteeri? Taideteos? Elämyssimulaatio? Mikä Proteus on vai jääkö se mysteeriksi arvostelunkin jälkeen?
Julius Jämsen suuntasi oudoille ulapoille pelissä, joka muistuttaa enemmän kuin vähän Ylämaan nummien autiutta. Sinne mahtuu ihminen sieluineen lepäämään, sinne kelpaa kadota myös videopelin mysteerien perässä…
Pelin minimaalinen viestintä on onnistunut tehokeino, mutta samalla se osaa myös ärsyttää. Proteus on kuin suuri mysteeri, jota on mukava yrittää ratkaista. Jatkuvasti kuitenkin pelkää, ettei lopputulos ehkä olekaan niin huikea, kuin mitä lähtökohdat antavat olettaa. Harvoin peli kuitenkaan pettää. Koin usein tarpeelliseksi nipistää itseäni kädestä varmistaakseni, että olenko varmasti hereillä, niin nopeasti tapahtumat ajautuvat odottamattomiin suuntiin.
Oikeastaan ainoa merkki etenemisestä ovat PSN:n palkinnot, jotka jo itsessään ovat täysi arvoitus. Pelaajalle ei todellakaan taputeta onnistumisten johdosta. Pokaaleja tuntuu tippuvan välillä täysin sattumalta, ja välillä kovinkaan uurastus ei tuota tulosta. Saattaa olla, että mysteerejä on loputtomasti, tai sitten kaikki onkin yllättäen yksinkertaista.
Lue koko arvostelu: Proteus (Linux, Mac, PC, PS3, PSV)
Lisää aiheesta
Stealth Inc: A Clone in the Dark (PS3, PSV)
Lue myös
Assassin’s Creed: Liberation HD (PC, PS3, Xbox 360)
