Pokemonia, pokemoneja kaikkialla
Pokemon Go -pelin yhtäkkinen suosio on yksi kaikkien aikojen raivokkaimmista villityksistä, ellei jopa hurjin peli-ilmiö koskaan. Eihän sen kestosta ole vielä tietoa, mutta ainakin nyt pokemonjahdilla on vaikka millaisia hauskoja ja vähemmän hauskoja sivuvaikutuksia tosielämänkin puolella.
Esimerkiksi Lahdessa Pokemon-pelaajat olivat sopivasti paikalla auttamassa, kun kaksi miestä oli hukkua yöllä satamassa. Paikalle tuli niin Pokemonia pelanneita ohikulkijoita kuin satamaan pelaamaan jääneitä läheisen ravintolan työntekijöitä. Ilman satamassa sijaitsevaa Pokestop-pysäkkiä alue olisi ollut tässä vaiheessa jo täysin autio, ja miehille olisi voinut käydä huonosti.
Peli on myös saanut aikaan varsinaisen liikkumisvillityksen, sillä niin pokemon-jahti kuin pokemon-munien hautominen vaatii aktiivista paikasta toiseen reippailua. Siinä samalla pelaajat hakeutuvat paikkoihin, joissa ei välttämättä normaalisti liikuttaisi – ja puskistahan saattaa löytää mitä vain. Jopa ruumiita.
Eräs jamppa Uudessa-Seelannissa irtisanoutui työpaikaltaan lähteäkseen kahden kuukauden mittaiselle Pokemon Go -metsästysretkelle.
Huomattiinpa myös, että peli toimii samalla turistioppaana, koska turistit etsiytyvät sen avulla nähtävyyksien ja kiinnostavien paikkojen äärelle. Englanninkieliset paikannimet ja kuvaukset antavat turisteillekin hienoista taustatietoa esimerkiksi puistoista, patsaista ja kirkoista.
Eräs fiksu pizzayrittäjä grindasi pokemoneja niin uutterasti ja asutti niitä pizzeriaansa, että pokemonien etsijät ovat lähes tuplanneet firman myynnin.
Pelaamisessa on silti vaaransakin. Jotkut toikkaroivat entistäkin sokeampina autojen ja polkupyörien alle, unohtaen tosielämän liikennesäännöt. Yhdysvalloissa varomattomat pelaajat eivät välttämättä muista, että toisten tonteille ei saa mennä taikka norkoilla yksityisasuntojen lähellä, koska muuten voi saada luodista. Sitten ei ole niin kivaa.
Bosniassa pokemon-jahtaajat ovat jopa toikkaroineet Jugoslavien hajoamissotien aikaisiin miinakenttiin. Bosnian maaperästä jopa 2,3 % on yhä miinakenttien peitossa raa’an sisällis- ja itsenäistymissodan jälkeen.
Ja kuinkas ollakaan, Venäjällä Pokemon-peliä pelätään. Parlamentissä jopa halutaan rajoittaa pelaamista, sillä sen uskotaan turmelevan venäläisiä lapsia, ja olevan uhka ”maan sisäiselle turvallisuudelle”. Duuman erään edustajan mukaan peli on tehty nimenomaan horjuttamaan Venäjää ja lietsomaan ihmisjoukkoja. Kansalaiset sen sijaan pokemonistelevat täyttä häkää, täysillä nauttien.
Ehkä kaikkein mainioin ja meikäläiselle eniten hyvää mieltä aiheuttanut Pokemon Go -reportaasi löytyy kuitenkin Johannes Karjulaisen nettireportaasista puistossa törmäämistä pokemonittelijoista. Lainauksia Karjulaisen hauskasta tarinasta:
Olin lasten kanssa puistossa. Paikalle tupsahti luurit kourassa kymmenkunta 9-12 vuotiasta poikaa. Kävellen. Kysyin että mikä meno ja löytyykö monneja. Joku ”grimmeri” oli kuulemma pyörinyt lähialueella. Kaivoin puhelimen kans esille ja pyysin, että veljet vähän neuvoisi vanhempaa.
…
Ajettiin kirjastolle. Pojat oli juuri kävelemässä tien yli perille. Kysyin että onko ”lure viritetty”. Ei kuulemma ollut. Kyseisen veljen ”xp ei riittänytkään”. Istuttiin porukassa pihalla ja mietittiin että mistä saatas veljelle nopeasti äkspeetä. Kertoivat että mistä sitä saa ja sitä voi ostaakin. Kysyin että voinko minä tarjota pojille luren. ”oikeestikko?” ostin pokekaupasta leikkirahaa ja hankin luren, maksoi pari euroa. Viritin veljien ohjeiden mukaan luren vesille ja odoteltiin. Ensin alkoi ilmestyä ”peruspokeja”, jotain 10-60 seepeen tavaraa. ”toinen pokestoppi on puolentoista kilsan päässä jos joskus on tarvetta”. Kirjaston taakse oli kertynyt kuulemma muitakin pelaajia salassa ”hyötyyn meidän luresta”. Lure kesti puolituntia, kymmenkunta pokea poimin.
…
Oli mentävä. Veljet vaihtoi akkuja luureihin ja aikoivat käydä kattoon viel sitä ”grimmeriä” koulun pihalta. ”kiitos paljon luresta, kannattaa tulla parin tunnin päästä takas, sit on äkspeetä ja laitetaan lure taas tulille”. Kiitin seurasta ja pakkasin lapset autoon. Sovittiin että jos törmätään joskus niin käytän poikia autolla ”seppälän gymillä” ja ”hatsataan 10km munia auki”.
On tämä mielenkiintoista. Olen vähän kateellinen nykyjonneille.
Ja sitten jotkut kehtaavat väittää, että Pokemon Go olisi jotenkin epäsosiaalista.
Pelin valtava suosio on nostanut Nintendon osakekurssia hurjasti. Tokion pörssissä yhtiön osakkeen arvo oli kaksi viikkoa sitten 14 380 jeniä, eilen jo 31 770 jeniä. Nintendon osakevaihdon vilkkaus teki myös Tokion pörssin kaikkien aikojen ennätyksen. Yhdysvalloissa yhtiön markkina-arvo nousi yhden ainoan päivän aikana 7,5 miljardilla dollarilla. Nintendon arvo ohitti rakettimaisesti jopa Sonyn. Kaikki tämä yhden ainoan ilmaisen mobiilipelin ansiosta.
Mutta tämä ilmainen mobiilipelipä tienaa jo enemmän rahaa kuin maailman kaikki muut mobiilipelit yhteensä. Merkittävä osa pelinsisäisiä ostoksia tehneistä ei ole käyttänyt koskaan aiemmin rahaa mobiilipeleihin.
Pokemon Go on asennettu Yhdysvalloissa jo useampaan Android-älypuhelimeen kuin esimerkiksi Tinder-deittailuohjelmaa yhteensä.
Pokemoneja jahdataan viikonloppuna porukalla ainakin Tampereella ja Helsingissä, luultavasti myös kaikkialla muuallakin.
Pokemon Go
