Puzzleinen kuolemanpeli – ratko pulmia tai räjähdä muusiksi – arvostelussa Zero Escape: Virtue’s Last Reward

Kalle Lounela nauttii kummallisista mysteereistä, jännittävästä tarinankerronnasta ja vaarasta. Siksi hän meni hissiin.

Kerran maistaisen annettuaan porkkana jatkaa kiusoitteluaan jättäen murusia sinne tänne. Lopulta porkkana osoittautuukin kurpitsaksi hunajakuorrutuksella ja yllättää sinut täysin. Tarina on yksi parhaista, jos ei paras, mitä pitkän pelaajan urani aikana on tullut vastaan.

Pelillinen rytmi jaottuu selvästi kahteen osioon: tarinaa selittävään lukemisosioon ja sen jälkeiseen pulmaosioon. Eli jos lukeminen ei yleisesti nappaa, on aika siirtyä tiiraamaan jotain muuta peliarvostelua. Pelin osioiden ajallinen jaottelu näet menee aika tarkkaan tasan. Noin 40 pelitunnista puolet oli lukemista.

Pulmanratkonta tapahtuu arvoituksellisissa huoneissa, jotka ovat ominaisia Point’n’Click-tyylille. Näpyttele menemään Vitan tai 3DS:n näytöllä ja pikkuhiljaa löydä esineitä ja vinkkejä puzzlejen ratkaisuihin. Tarinan faneilla on mahdollisuus saada lisämappi luettavaksi, jonka kassakaappiyhdistelmä on tavallista vaikeampi saada selville. Paria pakkopullalta maistuvaa aivopähkinää lukuun ottamatta ongelmista jäi hyvä jälkimaku. Tosin hyvin usein kiirehdin päästäkseni takaisin koukuttavan scifi-tarinan pariin.

Lue koko arvostelu: Zero Escape: Virtue’s Last Reward (3DS, PS Vita)