Saako pelissä olla surullinen loppu?
Pelien tarinankerronta kehittyy jatkuvasti. Rajoja rikotaan sekä pienissä indiepeleissä että suuren budjetin eepoksissa. Parhaat pelitarinat lähestyvät jo elokuvien tasoa. Pelit ovat kuitenkin erilainen media kuin passiivisemmat elokuvat ja kirjat, mikä luo aivan omanlaisia haasteita pelitarinoille.
Moni kirja ja elokuva päättyy surullisesti. Gamasutran mainio artikkeli heittää kuitenkin ilmoille kysymyksen, voiko peli tehdä niin ilman, että pelaaja pettyy? Avain siihen, miksi surullinen loppu pelin tarinalle epäonnistuu helposti löytyy pelaajien osallistumisesta.
Pelaaminen koostuu useimmiten erilaisten haasteiden kohtaamisesta ja voittamisesta. Jos pelihahmo epäonnistuu, kertoo tämä myös pelaajan epäonnistumisesta. Kun on tuntikausia yrittänyt välttää tappiota, kirpaisee sen kohtaaminen lopussa usein väärällä tavalla. Pelaaja pettyy, koska hän odottaa, että pelissä on mahdollista voittaa.
Surullinen loppu onkin pelien käsikirjoittajille aivan omanlaisensa haaste. Miten käsitellä pelaajan suhdetta pelihahmoon? Miten säilyttää tunnetason yhteys tarinaan ilman, että toivotun kaltaisesta poikkeava loppuratkaisu kirpaisee väärällä tavalla? Tämän kaltaiset kysymykset ovat sekä haaste että mahdollisuus pelien kertomille tarinoille. Pelien tarinoista kiinnostuneiden kannattaakin tutustua Gamasutran alkuperäiseen artikkeliin ja siinä esitettyihin mielenkiintoisiin näkemyksiin aiheesta.
Lähde: Gamasutra
Lisää aiheesta
Jäävätkö pelien tarinat muistiin? Huomaatko niitä edes pelatessasi?
Säännöt, joita Spec-Ops: The Line rikkoi
Lue myös
Test Drive: Ferrari Racing Legends (PC, PS3, Xbox 360)
SteelSeries Sensei on käsittämättömän tarkka pelihiiri
EA-pomo peruu lausuntojaan ja tekee yhä yksinpelejä
Assassin’s Creed 3 -kehittäjä: olemme viimeisiä dinosauruksia
