Satunnaisia peliarkelogisia kaivauksia C64:llä – osa I
Tapahtuipa eräänä lauantaina: vietimme Commodore-henkistä viikonloppua ja tartuinpa taas GameBase 64:n antimiin. Säännöt olivat yksinkertaiset: selaillaan satunnaisesti kymmenientuhansien C64-pelien kokoelmaa ja kokeillaan pelejä, joista kukaan ei tiedä mitään.
Sillä vaikka retropeleistä usein ajatellaankin, että olivatpa ne hyviä ja kaikki ideat olivat hyviä, niin voi herranjestas mitä roskaa niistä 99 prosenttia todellisuudessa onkaan. Huonojen pelien kavalkadin keskellä etsittiinkin sekä niitä ”voi hyvä luoja mitä paskaa” –hetkiä että niiden oikeiden tuntemattomien helmien löytämisen riemua.
Sain lopultakin kirjoiteltua pelilistan paperilta koneelle, joten mitäs kaikkea sieltä sitten löytyikään? Erityisenä bonuksena jokainen peli myös arvosteltiin 1-5-asteikolla!
Itetris
Itetris. Eli se on niin kuin Tetris mutta italiankielinen. Ja helvetin huonosti tehty sellainen. Niin kakkaa, ettei edes internet tunne peliä.
Arvosana: 1/5
Ito Joshi
Zsolt Koloncsak, 198?
Niin hulvattoman huono karatetaistelupeli, että herttinen! Siinä 1980-luvun puolivälissä aasialaiset kamppailulajit olivat hurjan suosittuja, myös pelimaailmassa, mistä kiitos niin Karate Kid –leffalle kuin monille hyville karatepeleille.
Mutta Ito Joshi oli kaikkea muuta kuin hyvä. Se on hyvän pelin täydellinen vastakohta. Hahmografiikka näyttää International Karatesta pöllityltä, mutta taustat ovat kyllä komeat. Pelattavuus? Älkää naurattako! Hahmot liikkuvat kuin umpipökkelikössä ja iskujen tunnistus on uskomattoman huono. Niin huono, että edes tekoälyhahmo ei meinaa saada paikallaan seisovaa pelaajaa nurin.
Niin paska että kokeilkaa!
Arvosana: 1/5
Lisätietoja: http://www.gamebase64.com/game.php?id=20365&d=45
Ivans Dash One
Indiepelit, 198?
Venäläinen huonosti tehty Boulder Dash –kopio. Ei viihdyttävä millään mittarilla.
Arvosana: 1/5
Lisätietoja: http://www.gamebase64.com/game.php?id=9955&d=18&h=0
It’s Only Rock’n’Roll
K-Tel, 1984/1985 K-Tel
Musapelit olivat mukana jo videopelien varhaisessa historiassa, vaikka koneissa ei kummoisia äänipiirejä vielä ollutkaan. Mutta voihan musasta nauttia ilman ääniäkin – vaikkapa bändimanageripelin kautta. K-Tel-levy-yhtiö oli mukana digibisneksessä jo varhain, sillä sen julkaisema bändipeli oli tämän pelisatsin ylivoimaisesti hauskin yllätys. Manageripelistä löytyivät kaikki genren peruselementit, biisejä piti kirjoittaa, luovuutta ruokkia, tehdä keikkoja ja kiertueita… Ja tietenkin julkaista levyjä! Niin makea peli, että tätä kehtaa pelata ilokseen myöhemminkin!
Arvosana: 4/5
Lisätietoja: http://www.mobygames.com/game/c64/its-only-rock-n-roll
Westminster
Mr Chip Software, 1983
Tekstipohjainen strategiapeli on harvinaislaatuinen poliittinen simulaattori, jossa pelaaja yrittää puskea puolueensa äänestäjien suosikiksi ja vallan kahvaan. Idealtaan poikkeuksellinen ja kiinnostava kuvaa samalla Iso-Britannian poliittista järjestelmää, mutta ei ole pelinä kovinkaan selkeä.
Arvosana: 2/5
Lisätietoja: http://www.mobygames.com/game/c64/westminster/
Lue myös: Satunnaisia peliarkelogisia kaivauksia C64:llä – osa II
Lisää aiheesta
Amigaaaaa! Ja Nebaaa! Vanhaa peligrafiikkaa kovissa kansissa
Blade Runner soi SIDinä kauniisti, niin kovin kauniisti
Maanantairetrokomediasöpöys: hamsteri ratkaisee Monty on the Runin
Musiikkia noin kolmen vuosikymmenen takaa: Hewsonin parhaita C64-pelibiisejä
