UUSIMMAT

Toimittajan puheenvuoro: Näitä viittä asiaa tuskin tiedät peliarvostelijan työstä

15.02.2019 09:00 | Tuukka Hämäläinen

Muropaketti julkaisee vuosittain kymmeniä ja kymmeniä peliarvosteluja, sekä raportteja pelien ensikokeiluista. Nyt toimittajamme kertoo, mitä kaikkea peliarvostelujen tekeminen käytännössä tarkoittaa.

Toimittajan ja kriitikon työ on luonteeltaan sellaista, että siitä näkyy yleensä vain lopputulos. Arvosteluista tai artikkeleista ei useinkaan voi tietää, millaisissa olosuhteissa niitä on tehty, kuinka pitkän ajan kuluessa ja mitä kaikkea lopullisen tekstin syntyminen on oikeasti vaatinut.

Tässä toimittajan puheenvuorossa kerron peliarvostelijan työstä viisi asiaa, joita kaikki pelaajat ja lukijat tuskin tietävät tai ovat tulleet ajatelleeksi.

1) Arvostelut tehdään usein kiireessä

Jotta peliarvostelu olisi ilmestyessään ajankohtainen ja siitä olisi pelaajille mahdollisimman paljon hyötyä, on teksti hyvä saada julkaistua mahdollisimman lähellä pelin ilmestymispäivää. Tätä ei tee ollenkaan helpoksi se, että arvostelukappaleet (käytännössä nykyisin promokoodit) jaetaan usein vain viikkoa tai muutamaa päivää ennen pelin julkaisua, jos ne ylipäätään saadaan ennakkoon.

Monet arvosteltavat pelit joudutaankin kokemukseni mukaan pelaamaan valitettavan kiireessä, mikä tuottaa erityisiä haasteita kymmeniä tunteja pitkien toiminta- ja roolipelien kohdalla. Arvostelut eivät myöskään ole yhdellekään toimittajalle ainoa leipätyö, mikä sekin tuottaa rajoituksia arvostelun tekemiseen. Läpinäkyvyyden vuoksi kerrommekin Muropaketin arvioissa nykyään myös sen, kuinka kauan peliä on pelattu.

2) Arvosteltava peli voi olla päivittämätön

Nykyisin on tyypillistä, että pelit saavat ilmestymispäivänään niin sanotun ”julkaisupäivityksen” (day one patch), joka korjaa pahimpia sillä hetkellä tiedossa olevia bugeja. Kriitikot pääsevät (tai pahimmassa tapauksessa joutuvat) kuitenkin usein pelaamaan pelejä päivittämättömässä muodossaan jo ennen tätä päivitystä.

Siksi käy joskus niinkin, että peli on arvostelua tehdessä niin hajalla, että arvostelun tekeminen on vähän epäreilua. Näin kävi omalla kohdallani viime vuonna Conan Exilesin PS4-versiolle, jonka tapauksessa jouduin iskemään lopulta hanskat tiskiin.

3) Kriitikot saavat ”arvosteluoppaan”

Monista peleistä lähetetään toimittajille jonkinmoinen arvosteluopas, eli käytännössä luottamuksellinen tietopaketti pelin perusteista. Opas voi sisältää paitsi tietoa pelimekaniikoista, myös esimerkiksi ohjeita, pelivinkkejä, pelimaailman karttoja tai muuta oleellista informaatiota.

Arvosteluopas on tarkoitettu helpottamaan arvostelun tekemistä, mutta on tietysti täysin toimittajasta kiinni, käyttääkö sitä hyväkseen. Itse välttelen oppaiden käyttämistä, koska ne sisältävät usein tietoa, jota ei tarjota kaikille pelaajille heti kättelyssä. Arvostelua varten pelatessa pyrin lähtemään samalta viivalta liikkeelle kuin muutkin pelaajat.

4) Ennakkotestit vaihtelevat runsaasti

Julkaisemme Muropaketissa myös runsaasti ennakkotestejä, jotka kulkevat nimellä Ensituntumat. Vaikka nämä raportit ovat päällisin puolin samankaltaisia, vaihtelevat niiden olosuhteet runsaasti. Esimerkiksi Call of Duty: WWII:n (2017) ennakkotestissä päästiin räiskintäpeliä testaamaan melkein kahden vuorokauden ajan ylellisissä olosuhteissa, kun taas pian ilmestyvän Rage 2:n ennakossa peliaikaa oli korkeintaan puolitoista tuntia. Jotkut ennakoista ovat ulkomailla, joitakin taas on järjestetty kotoisasti Helsingissä.

Olosuhteet siis vaihtelevat runsaasti, mikä ei voi olla vaikuttamatta myös toimittajan fiiliksiin ja lopputulokseen. Esimerkiksi erästä tuoretta työmatkaa varten heräsin aamuneljältä ehtiäkseni lennolle, enkä aikataulun vuoksi ehtinyt syödä oikeastaan mitään ennen iltapäivällä tapahtuvaa pelitestiä. Pelatessa ajattelinkin lähinnä ruokaa, jota pääsin viimein nauttimaan alkuillasta ennen paluulentoa.

Eli vaikka ennakot ovat usein hauskoja tapahtumia, osaavat ne olla myös uuvuttavia ja aikatauluiltaan erittäin tiukkoja. Ja pelikokemus voi tilaisuudesta riippuen olla vähän mitä sattuu (ja usein muuten toimittajia pyydetään jopa olemaan kertomatta pahimmista bugeista, jos peli on keskeneräinen).

5) Arvostelua varten pelaaminen ei ole ”vain pelaamista”

Tämä on tavallaan itsestäänselvää, mutta se kannattaa silti selittää auki: kun tietää pelaavansa arvostelua varten, se muuttaa pelikokemusta ja pelitapaa.

Kun pelaan huvikseni, koluan pelimaailmoja pikkutarkasti, pysähdyn ihmettelemään yksityiskohtia ja ylipäätään valitsen itselleni mukavimman tavan pelata jättäen jopa kokonaisia pelimoodeja kokeilematta. Arvostelua tehdessä on kuitenkin (mielestäni) pyrittävä tasapuolisuuteen, kokeiltava kaikkea ja edettävä melko ripeästi. Samalla sitä tekee usein myös muistiinpanoja ja miettii jo pelatessaan, kuinka eri ominaisuuksia voisi tekstissä kuvailla.

Esimerkiksi Horizon Zero Dawnin (2017) pitkän tarinan juoksin arvostelua varten lähes loppuun asti noin 20  tunnissa. Sitten kun (lomalla!) palasin pelaamaan pelin uudelleen ja sain edetä mieleni mukaan, sain kulutettua pelimaailmassa 55 tuntia, ja nautin kokemusta moninkertaisesti enemmän. Tämä vertaus kertookin aika hyvin, kuinka arvostelun tekeminen voi erota itse kunkin yksilöllisistä pelitavoista.

Muropaketin uusimmat