Uusi Ace Combat on erinomaista, joskin lämmiteltyä taskulentelyä
JOK nousee taivaalle, niin upeasti, niin korkealle. Eikä putoa sieltä ikinä, ellei vain pensa lopu tai joku perkele ammu.
Ace Combatien päähenkilöitä ovat lentokoneet. Niitä piisaa, eivätkä lentokoneet ole edes niin puupökkelömäisen huvittavia kuin ne varsinaiset ihmishahmot. Tosimaailman kalustosta on muovattu kivoja digiversoita 3DS:n ruudulle, samaan tapaan pelisarjan isommissakin versioissa. Koneet ovat kauniita ja ne murisevat upeasti. Ei ole niiden vika, että aseita ja ammuksia riittää loputtomiin ja kaikki taivaalla lentävät omat ja vihollispilotit hölisevät avoimella, salaamattomalla radiokanavalla täysin jonninjoutavaa draamaansa. Radiokuri ja purskeviestintä, pyh.
Ja sitten vain lennetään kohteelta toiselle, valitaan sopivat pommit tai ohjukset, kurvaillaan, ammutaan, pommitetaan, kurvaillaan, kuunnellaan kuinka naapurin poika kiroaa kuollessaan ja taas on yksi sota voitettu. Kotona saa pullaa ja rahapalkkion, kuinkas muuten, palkkasotureitahan me ollaan. Tätä rahaa ei lähetetä kotiin tai käytetä tavernassa juomaan tai laatunaaraisiin, vaan niillä korjataan taisteluvaurioita, ostetaan lisää aseita ja ostetaan hangaariin uusia, parempia lentokoneita. Ja sitten taas annetaan naapurille keppiä.
Lue koko arvostelu: Ace Combat: Assault Horizon Legacy Plus (3DS)
Lisää aiheesta
Ace Combat 6: Fires of Liberation (360)
Ace Combat Assault Horizon – Enhanced Edition (PC)
Ace Combat X: Skies of Deception (PSP)
Ace Combat: Assault Horizon (PS3, Xbox 360)
