Vuoden 2014 Vältetyimmät pelit
Domen Hall of FameShame päivittyi heinäkuun kunniaksi – ja vuosi onkin mennyt pelillisesti aika hyvissä merkeissä. Vaikka huonojakin arvosanoja on jaeltu, niin äärimmäisyyden huonoja Vältä-leimoja on leimailtu – onneksi – vain neljään peliin. Mitkäs ne olivatkaan?
Tsekkaa: Domen Hall of Fame
Kilpailu ensimmäisen persoonan räiskintäpeleillä selviytyä pelattaviksi suosikeiksi on kovaa. Alusta saakka asti PC mielessä kehitetty Rekoil luottaa wanhaan Arena-tyyliseen sotimiseen, jossa pääpaino on vain ja ainoastaan sotimisessa sekä pelaajille annetuissa, modityökalujen luomassa monipuolisuudessa. Miten semmoinen voisi toimia konsolilla?
Kauhu on vaikea asia. Jotta pelaaja pelästyisi, tarvitaan tiukkaa immersiota ja lujaa tarinankerrontaa. Parikin töppiä rytmityksessä tai suunnittelussa riittää pilaamaan koko operaation.
Tämä mielessä ei voi kuin ihmetellä, mitä Zombie Studiosilla on ollut mielessään, kun tekivät “satunnaisesti generoidun” kauhuseikkailun.
Moni on odotellut uutta Rambo-peliä siitä lähtien, kun siitä nähtiin ensimmäiset trailerit. Ja miksipä ei, kyllähän paskaleffojakin katsotaan niiden surkeudelle naureskellen.
Nyt olen kuitenkin pelannut Ramboa ja voin kertoa, että on syytä vetää naama näkkärille, sillä tässä paskakasassa ei paljon naurun aiheita riitä. Ja voi hyvinkin olla, että sen jälkeen ei naurata moni muukaan asia.
Ilmailu on hienoa hommaa. Ja lentokentät jännittäviä paikkoja. Joskus niillä jännätään ihan innoissaan, kun ollaan menossa odotetulle lomalle. Joskus juostaan hirveää kyytiä ja toivotaan, että ehditään koneeseen edes viime tipassa. Joskus istutaan hirveän kyllästyneinä, kun jatkolento lähtee kahdeksan tunnin kuluttua wlanikin maksaa. Joskus odotellaan, että miksei omaa matkalaukkua ei ilmesty hihnalta.
Airport Simulator 2014 lähestyy lentokenttien maailmaa täysin toiselta suunnalta. Eikä se ole edes nimensä mukaisesti simulaattori. Saati lentokenttästrategia. Se on harvinaisen suoraviivaisesta puusta veistetty saksalaiset simulaattorit -genren edustaja, joka ei tavoita edes genren puolivillaisempien teosten huumoriaspektia.
Tsekkaa: Domen Hall of Fame
