Uusimmat

Who you gonna call? Luigiiiii!

25.04.2013 21:15 Jukka O. Kauppinen

Miikka Lehtonen tykkäsi aikoinaan kovasti GameCuben Luigi’s Mansion –kohelluspelistä. Ja ihqudaa vieköön, sen tuore uusioversio 3DS:llä on ihan suosituspeukun arvoinen suoritus!

Luigi’s Mansion 2:n perusidea on yhä hyvin samanlainen kuin ennen: Luigi seikkailee kummitustalon huoneesta toiseen etsien kätkettyjä aarteita ja suorittaen tarinaa eteenpäin vieviä tavoitteita. Joskus etsitään rattaita jättimäisen oven avaavaan koneistoon, toisinaan jahdataan tärkeän avaimen pöllinyttä kummitushauvaa pitkin kartanon käytäviä ja huoneita.

Pesäerona aiempaan peliin Luigi’s Mansion 2 ei tapahdu enää yhdessä suuressa kartanossa, vaan viidessä pienemmässä. Eikä peli ole enää myöskään avointa seikkailua, vaan tehtävävetoinen. Kussakin talossa heitetään puolisen tusinaa noin puolen tunnin mittaista keikkaa, jonka jälkeen kellistetään lopussa odottava pomo ja siirrytään seuraavaan.

Nopean päässälaskun avulla jo tästä kuvauksesta huomaa, että Luigi’s Mansion 2 on selvästi edeltäjäänsä pitempi peli. Siinä missä ykkönen tosiaan meni läpi iltapäivässä, nyt pelattavaa riittää helposti yli lähemmäs 15 tunniksi ja enemmänkin, jos viettää aikaa etsien kätkettyjä salaisuuksia ja jahdaten kartanoissa piileskeleviä Boo-erikoiskummituksia.

Tehtävämäinen rakenne tuo mukanaan yhden jutun, josta en pitänyt lainkaan: pelissä ei ole enää minkäänlaisia checkpointeja tai tallennuspisteitä. Peli tallennetaan tehtävien välissä, mutta muuten mennään ilman suojaverkkoa. Jos sattuu kupsahtamaan 40 minuuttia pitkän tehtävän loppumetreillä, edessä on takapakkia keikan alkuun saakka. Se syö pitkän päälle miestä, varsinkin kun tehtävien vaikeuskäyrä on vähän rosoinen. Yleensä mennään aika kepeästi, mutta sitten väliin tulee minipomo tai muu yllättävä juttu, jossa hengenlähtö onkin lähellä.

Ainoan poikkeuksen muodostavat kultaiset luut, jollaisen Luigi voi löytää kustakin tehtävästä. Sellaisen löytämällä saa kuoltuaan yrittää kerran tehtävää uudelleen, mutta onhan se nyt vähän outoa, että jatkomahdollisuus täytyy erikseen hakea kaappeja ja arkkuja penkomalla.

Se tärkein juttu, eli charmi, ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Jo aivan alkumetreistään saakka Luigi’s Mansion 2 hurmaa. Grafiikka on 3DS-peliksi mainiota ja tunnelma on taas katossa hyvien valo- ja varjoefektien ansiosta. Luigi itse on mitä hauskin pelikaveri: välillä miekkonen hyräilee taustamusiikin tahtiin tai vesiputouksen alle käveltyään päättää ottaa yllätyssuihkun. Hauskaa meininkiä ja hyvää mieltä on tarjolla koko rahan edestä ja itse hymyilin leveästi suurimman osan 15 pelitunnistani.

Lue koko arvostelu: Luigi’s Mansion 2 (3DS)

Lue myös

BattleBlock Theater (Xbox 360)

Castlevania: Lords of Shadow – Mirror of Fate (3DS)

Epic Mickey: Power of Illusion (3DS)

Lords of Football (PC)

Mario & Luigi: Bowser’s Inside Story (DS)

Nintendo Land (Wii U)